Takaisin asiaan

Meillä on yhteinen tavoite - vähän erilaiset unelmat

Juttelin "Meillä on unelma" -miekkariin osallistuneen "suvaitsevaisen" kanssa monikulttuurisuudesta ja maahanmuutosta. Huomattiin, että oltiin niin samoilla linjoilla asiasta, ettei oikein pienintäkään kinan kipinää saatu isketyksi. Todettiin, että meillä kaikilla on varmasti sama päämäärä (paitsi amerikkalaistyylistä yhteiskuntaa haikailevilla) saada ylläpidettyä jonkinlainen hyvinvointiyhteiskunta, jossa ihmisten on turvallista ja miellyttävää elää.

Tällöin Suomen päättäjiä on painostettava vihdoin kehittämään maahanmuuttopoliittinen strategia, jolla voidaan säilyttää tämä yhteinen saavutettu päämäärä. Toisteltuimpia hölmöyksiä maahanmuuttokeskustelussa on ollut vähättely, miten Suomessa on *suhteessa* muihin maihin niin vähän maahanmuuttajia. Maahanmuuttoahan tulee tarkastella jatkuvan kehityskulun ja maahan haluavien määrien tulevaisuuden ennusteiden valossa, eikä tarkastella vain nykytilannetta! Suurissa kysymyksissä on varauduttava tulevaisuuteen ajoissa, eikä reagoida vasta sitten, kun on pakko ja myöhäistä, kuten ilmastonmuutoksenkin kanssa. Maailman pakolaiskysymys on valtava, jos ajatellaan tulevaisuutta; etenkin Afrikan väestönkasvua ja ilmastonmuutoksen aiheuttamia katastrofeja ja siihen varautuminen vaatii valtavia, pitkällisiä panostuksia ja uudenlaisia keinoja. http://yle.fi/uutiset/maailman_vaestonkasvu_yllatti_tutkijat__afrikan_va...

 

Jos ajatellaan nykyisyyttä, niin meitä uhataan jatkuvilla leikkauksilla. Yhteiskunnan turvaverkon ja sen kaikkien palveluiden alasajolle aiheuttaa epäilemättä suuria paineita humanitaarinen maahanmuutto. Suomen suurimman humanitaarisen maahanmuuttajaryhmän (suurin ulkomaalaisryhmä venäläisten ja virolaisten jälkeen) työllisyys on n. 20 %, eikä siitä ole syyttäminen sen enempää maahanmuuttajia, kuin työnantajiakaan. Työllisyystilanne ylipäänsä ei ole hyvä (mikä ei tarkoita, ettei vapaita työpaikkoja ole, vaan että ne eivät sovellu työttömille). Lastensuojelu on jo heikoissa kantimissa ja se varmaan vähiten kestää lisäpainetta. Helsingin lastensuojelun asiakkaista jo yli puolet on ulkomaalaistaustaisia. Asuntotilanne taas on ollut romahtaneena jo pitkään, koska asunnottomuus on kesto-ongelmiamme. Espoon kaupunginhallituksen pj. Ari Konttas kommentoi, ettei Espoo voi ottaa enää pakolaisia, koska ilman asuntoa on jo niin paljon paikallisiakin. http://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/somalialaisten-maahanmuuttajien-tyol...

 

Jossain neutraalissa valtamedian julkaisussa oli kuva eurooppalaisesta ghetosta ja kuvatekstissä mietittiin vilpittömän tuntuisesti, ettei elämä työttömänä levottomassa ghetossa ole välttämättä sanottavasti parempaa, kuin elämä pakolaisleirillä (ainakin, jos ajattelee parhaiten organisoituja leirejä). Kukaan ei ole kai vieläkään ratkaissut ghettoutumisen ongelmaa, eikä siihen taida ratkaisua ollakaan.

Näkemyseroja voi syntyä siinä, että millaisena "unelmien Helsinki" nähdään. Helsinkiä voidaan tarkastella koko Suomen sijaan, koska maahanmuuttajat kerääntyvät yleensä lopulta ymmärrettävästi pk-seudulle. Halutaanko Helsinki täyteen ahdetuksi, puhki suunnitelluksi, lisätä kerroskorkeutta huomattavasti ja menettää monien tahojen arvostus maailman kauneimpana pääkaupunkina. Halutaanko lisätä nopeaa ja halpaa rakentamista väestöpaineen pakottamana ja kuvitella, että tästä kaikestahan syntyy vaan ihana Nyyjorkki. Ja onko tekniikka jo niin kehittynyttä, ettei tässä ole myöskään mitään ekologisia ongelmia purkaa väestöpainetta maapallon etelästä pohjoiseen.

Monikulttuurisuutta ajatellen kulttuureja ei pidä tukea, koska jos niiden mukavia pintapuolia tuetaan, samalla tuetaan kulttuureja kokonaisuudessaan - myös niitä alistavia puolia. Tätä mieltä ovat varmasti myös monet kotiensa väkivaltaa paenneet monikulttuuriset lapset. Tyttöjen kontrollointi on muslimikulttuurien ytimessä - ei marginaalissa. http://yle.fi/uutiset/vaitos_tytto_on_timantti_jota_pitaa_suojella__main...

 

Monikulttuurisuudessa on rikkauttakin ja sitä onkin paljon kovisteltu, että mitähän se käytännössä on. Olisiko se sitä, että on kiva saada eloisampia ihmisiä tänne? Itse arvostan humanitaaristen maahanmuuttajien kovia kokemuksia ja varmasti erilaisia selviytymistaitoja. Monikulttuurisuuden arvostus rajoittuu helposti kuitenkin vain sekularisoituneisiin maahanmuuttajiin, jotka yhdistävät oikeasti parhaat puolet molemmista kulttuureista. Tulee aina hyvä mieli, kun näkee konservatiivisen kulttuuritaustan tytön kaljatölkki kädessä. Miten kovan kamppailun varmasti käynyt vapautuakseen ja usein kovalla hinnalla, mutta nähnyt sen välttämättömäksi itselleen.

"Suvaitsevaisten" olisi vakavissaan yritettävä eläytyä monien maahanmuuttokriittisten pelkoon siitä, että islaminuskon vaikutusvalta kasvaa Suomessa ja humanitaarinen maahanmuutto yhdistettynä kantasuomalaisten alhaiseen lapsilukuun tulee jossain vaiheessa saattamaan perimäsuomalaiset vähemmistöksi. Tätä ennen tullaan kaiketi näkemään monet moninkertaisesti Päivi Räsästä järkyttävämmät tyypit eduskunnassa. Toistaiseksi muista kulttuuripiireistä muuttaneiden poliittinen kiinnostus on ollut ihmeen vähäistä; varmaan kiinnostus on edelleen pääasiassa lähtömaiden politiikassa ja tilanteissa.

Ehkä eduskunnassa ajatellaan, että mennään näissä asioissa vaan EU-politiikan ohjailemana. Huonolla itsetunnolla varustettuina ei voida koskaan uskoa, etteivät Euroopan vahvat valtiot olisi muuta, kuin voittajia ja näitä seurataan ihaillen. Kuntien niskuroidessa (koska näkevät huvenneet resurssit lähimpää) laitetaan vähän kampoihin.

Mitä enemmän painetta kohdistuu hyvinvointivaltion perustoimintoihin, sitä helpommin ja nopeammin järjestelmä romahtaa. Sitä vähemmän on resursseja järkevään kehitysyhteistyöhön ja hädänalaisen väestön auttamiseen kokonaisuudessaan. Valitettavasti monet maahanmuuttokriittiset haluavat lopettaa myös kehitysyhteistyön. Sille on perusteet sikäli, että puolet panoksesta menee tutkimusten mukaan hukkaan ja jotkut arvioivat, että se passivoittaa kehitysmaiden kehittymistä. Kehitysyhteistyö on kuitenkin niin monialaista ja monella tapaa järjestettävissä, että on liian yksioikoista ajatella noin.

Jos "suvaitsevaiset" haluavat yhteiskunnallisen keskustelun marginaaliin tämän näinkin mitättömän aiheen, niin olisi syytä miettiä hyvät vastaukset näihin kysymyksiin - vihdoin ja viimein.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän JormaLehmonen kuva
Jorma Lehmonen

Hieno Kirjoitus. Kerrankin joku osaa kirjoittaa asiallisesti ja kiihkoilematta aiheesta josta on tehty suomalaisessa politiikassa tällä hetkellä elämääkin suurempi kysymys.

Tosiasiahan on että jos maan "omillakaan" kansalisilla eivät asiat ole kunnossa on tavallisen tossunkuluttajan tosi vaikea hyväksyä sitä että tänne tuodaan lisää suita elätettäväksi valtaväestön kustannuksella. Hyvinvoinnin lisääntyessä myös suvaitsevaisuuskin kasvaa.

Nyt vain keskustelua tosiasiassa siirretään pois pääasiasta ja keskitytään toissijaisiin asioihin kuten tähän maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen. Kuinka meillä voi olla varaa toimia muualta tulevien sosiaalitoimistona kun jo olemassaoleva väestö voi huonosti ja kärsii työttömyydestä.

Reino Jalas

“Tulee aina hyvä mieli, kun näkee konservatiivisen kulttuuritaustan
tytön kaljatölkki kädessä. Miten kovan kamppailun varmasti käynyt
vapautuakseen ja usein kovalla hinnalla, mutta nähnyt sen välttämättömäksi
itselleen.”

Pikkuisen oudon kuuloinen hyvän mielen tulopaikka tuossa kohtaa...

Keitähän nuo tölkkioluen vapauttamat konservatiivisen kulttuuritaustan tytöt mahtavat tässä yhteydessä olla? Viitataanko vaikkapa islaminuskontoisiin naisiin?

Heillähän on alkoholin kanssa vapautumisensa toisessa vaakakupissa kuitenkin myös suvun puolelta tulevan väkivallan tai oman hengen menetyksen uhka.

---
“Ja onko tekniikka jo niin kehittynyttä, ettei tässä ole myöskään
mitään ekologisia ongelmia purkaa väestöpainetta maapallon etelästä
pohjoiseen.”

Kuljetusmielessä isojenkaan väestösiirtojen kanssa ei tietenkään ole ongelmaa. Mutta varsinaisen pääongelman ratkaisun mielessä, onko kymmenien miljoonien asukkaiden siirtoihin edes pakottavaa ja todellista tarvettakaan?

Maailman n. 60 miljoonasta pakolaisesta "pelastetaan" Suomeen 792 hengen verran, 0.001‰ seitinohut kerros. Tällaisella tehottomalla ja kalliilla itsepetoksella saa korkeintaan oman suomalainen omatunnon soimausta hiukan laannutettua.

Afrikassa maataloudesta saa elantonsa noin 50..60% asukkaista. Tällaiset ammattilaiset soveltuvat ulkomaisena työvoimana kovin huonosti Suomen kaltaiseen maahan, jossa maanviljelyammateissa on vain 4% väestöstä.

Esimerkiksi Afrikka on pinta-alaltaan 10-kertaa Intian kokoinen ja runsaan miljardin väestömäärät molemmissa likimain samat.

Intiassa ei ole samanlaista muuttoaaltoa mualle kuin Afrikasta on. Afrikan muuttoaaltokin on kasvanut 3..4 vuodessa. Euroopan ruokaisat sosiaalipadat ja hövelit, kristityt vastaanottajat ovat kuitenkin liian suuri houkutus.

Jos oikeasti ja efektiivisesti autetaan, niin miljardia afrikkalaista pitäisi auttaa omassa kotonaan, eli Afrikassa. Sellaiseen on sekä mahdollisuuksia että menetelmiä olemassa.

Käyttäjän hennakajava kuva
Henna Kajava

"Suomeen tuli viime vuonna noin 6 000 turvapaikanhakijaa (2010). Lopulta turvapaikan saa alle puolet hakijoista.. ”Ei 6 000 turvapaikanhakijaa ehkä ole paljon, mutta jos se tarkoittaa perheenyhdistämisten kautta 30 000:ta ja jos tämä toistuu joka ainoa vuosi, meillä on eksponentiaalisen kasvun kierre.” (Image 15.9.2011 ja sisin siteeraus Jussi Halla-aholta). Yllättävän monelta on mennyt ohi se, ettei suurin osa humanitaarisista turvapaikan saajista Suomessa ole kiintiöpakolaisia. Vain näiden osuus on ollut 700:n hujakoilla/vuosi. http://yle.fi/uutiset/turvapaikanhakijoiden_maara_...

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

50000 euron paskahuusseilla Sambiaan, ei paljon paikallisten nälänhätää parannettu.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset