Islamilaisen radikalisoitumisen taustalla ihmisen persoonallisuus ja islam

Suomessa matkustaminen terrorismitarkoituksessa on rangaistavaa joulukuun alusta lähtien:

"Matkustamisrikoksesta tuomitaan sakkoa tai enintään kahden vuoden vankeusrangaistus." Kuulostaapa sen verran kovilta tuomioilta – etenkin, kun ensikertalainen taitaa päästä maksimissaan vuoden vankeusrangaistuksella, ettei kukaan näe enää kannattavaksi lähteä taistelemaan jumalansa puolesta Isisin riveihin. No eipä tosiaan, mutta onneksi tällaisen matkustamisen ennaltaehkäisyyn panostetaan aiempaa enemmän. http://valtioneuvosto.fi/…/terrorismitarkoituksessa-matkust…

Mutta mikä saa jotkut radikalisoitumaan ja matkustamaan pyhään sotaan? Julkisessa keskustelussa ovat vastakkain tyypillisesti vasemmistolaiset näkemykset muslimien syrjäytymisestä ja länsimaiden tekemistä virheistä radikalisoitumisen syinä ja toisaalta islam-kriittiset näkemykset islamista itsessään radikalismin syynä.
Aiheesta julkaistiin jokunen kuukausi sitten tutkimuskin. Tutkimuksessa kumottiin syrjäytyminen radikalismin syynä ja tämä onkin jo ollut ajat sitten selvää niille, jotka ovat tienneet, kuinka islamilaisissa maissa radikalismi leviää yleensä yliopistopiireissä ja esimerkiksi Pakistanissa jihadismi vetää puoleensa lähinnä keskiluokkaisia nuoria miehiä, eikä köyhiä. Joka tapauksessa se, miten asia oikeasti on, voidaan myös päätellä ilman yleensä kuitenkin puolueellisten tahojen tutkimuksiakin – eläytyvällä ymmärtämisellä, joka on keskeistä humanistisessa tutkimuksessa. https://

Länsimaissa kaikista syrjäytyneistä nuorista vain hyvin pieni osa radikalisoituu, joten syrjäytyminen ei yksin voi olla selitys. Toisaalta länsimaiden muslimeista vain osa radikalisoituu, joten islam yksin ei voi myöskään olla selitys.

Ihminen yrittää todennäköisesti pelastaa itsensä henkisestä tasapainosta suistumiselta tarttumalla radikalismin mahdollisuuteen. Tällöin ihminen tuntee kaipaavansa elämäänsä tiukkoja rajoja ja merkitystä.
Kantasuomalainen vankilakundi tarttuu usein kristinuskon pelastusrenkaaseen tiukasti muuttuen vahvasti ihmisenä. Rikollisuuteen taipuvainen tai epätasapainoinen muslimi tarttuu puolestaan islamiin voimakkaasti. On tutkittu, että radikalisoituvilla on länsimaissa usein rikostaustaa, mutta ei varmasti läheskään aina – muunkinlainen henkinen epätasapaino, henkisten ominaisuuksien vajavaisuus, kuten sosiopatia tai identiteetin kehittymättömyys ja alttius johdateltavaksi tulemiselle ovat varmasti riskitekijöitä radikalismiin hakeutumiselle tai ajautumiselle.

Islam itsessään on radikalisoitumisen selittävänä tekijänä vähintään siinä, miten islamiin voimakkaasti tukeutuva sitten alkaa pitää islamin oppeja tiukasti ohjenuoranaan ja mitä tästä seuraa. Tässä nousee ero islamin ja kristinuskon välillä; islamissa pelastutaan tekojen kautta, eikä uskon ja siksi islam antaa melko tarkat ohjeet muslimille eri elämän osa-alueille. Mohammed oli myös sotapäällikkö, joten islamissa on runsaasti väkivaltaista ohjeistusta. Vanhassa Testamentissakin on, mutta jo ensimmäiset kristityt tulkitsivat, etteivät VT:n lait koske kristittyjä. Jos kristitty tukeutuu kristinuskoon radikaalisti, ei kristinuskon sisältö uhkaa mitenkään muita ihmisiä ja ympäristöä.

On selvää, että jos on kyse hyvin pienestä joukosta ihmisiä, tarvitaan koko joukko selityksiä, jotka ovat johtaneet pieneen marginaalijoukkoon ajautumiseen. Selittäviä tekijöitä ovat siten sekä ympäristötekijät, henkilön ominaisuudet, että itse islamin oppi. Terrori-iskut ovat nykyään kaikkialla maailmassa yli 90 %:sti islamistien vastuulla. Pahantekijöillä on tyypillisesti tarve perustella itselleen tekonsa ja islamista on helppoa löytää hirmuteoille hyvät perusteet, kun itse uskonnon lähettiläs oli sotapäällikkö, joka kehotti alistamaan tai tappamaan vääräuskoiset.

Islamia opillisesti tarkasteltuna voisi ihmetellä, miten vain vähemmistö islamilaisista Euroopassa on islamisteja. Selitys löytyy siitä, että ihminen alistaa uskonnon yleensä lopultakin oman tahtonsa mukaiseksi. Uskonto on ihmiselle yleensä välinearvo siedettävämpään elämään. Ihminen tulkitsee tällöin uskontoa tyypillisesti itselleen mieluisimmalla tavalla; omasta persoonastaan ja ympäristön olosuhteista käsin. Yleensä ihmiset haluavat elää onneksi rauhassa, eivätkä sodassa muiden kanssa.

Jihadismilla on kuitenkin marginaalijoukkoaan suurempi merkitys myös Euroopassa. Jihadistien ohella on nimittäin islamisteja, jotka pyrkivät rauhanomaisesti muuttamaan yhteiskuntia sharia-lain mukaisiksi ja fundamentalisteja, jotka pyrkivät lähinnä vain omassa perhepiirissään noudattamaan islamia kirjaimellisesti. Islamismista ja fundamentalismista on tietenkin lyhyempi matka jihadismiin, kuin maallistuneemmasta islamista. Fundamentalisteja on toisinaan jopa puolet Euroopan maiden islamilaisesta väestöstä (Itävalta). Kristityistä fundamentalisteja on huomattavasti pienempi osuus. Selitys on juuri siinä, että islam on fundamentalistinen uskonto selkeine ohjeineen, jotka tosin ovat Mohammedin Mekan ja Medinan kauden välillä ristiriidassa keskenään. Kuitenkin viimeisimmät ohjeet ovat tietenkin loogisesti voimassa ja ne olivat valitettavasti sotaisia.

http://phys.org/…/2015-01-islamic-fundamentalism-marginal-p…
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2016012520987585_ul.shtml

Jos maailmaa haluaa muuttaa paremmaksi, ratkaisu ei ole islamin valkopesu, vaan asiallinen vuoropuhelu ilman vihaa. Islamilaisen radikalisoitumisen taustalla on ihmisen persoonallisuus ja islam, mutta olosuhteet voivat toimia laukaisevana tekijänä. Olosuhteet määrittävät, milloin radikalisoituminen alkaa kehittyä.

hennakajava
Perussuomalaiset Espoo

Olen eduskuntavaaliehdokas, valtuustoryhmän 1. vpj. ja 1. varavaltuutettu Espoossa, sekä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsen. Koulutukseltani olen fil. maist. ja työskentelen opetusalalla. Kotisivuillani kannattaa käydä: hennakajava.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu