Lähi-idän ja Afrikan väestö ohittaa meillä pian jopa venäjänkieliset

Tuleeko yllätyksenä, että Helsingin kaupungin tietokeskuksen ennusteen mukaan Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kieliryhmät ovat ohittaneet Venäjän, sekä entisen Neuvostoliiton alueen kieliryhmät Helsingissä ja Espoossa v. 2030? Jopa "Muu Aasia" on ohittanut naapurimaamme väestön osuuden tuolloin em. Suomen suurimmissa kaupungeissa (s. 30) –> https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/16_01_11_Tilastoja_1_V…

Helsingin kaupungin tietokeskus: "Helsingissä vuonna 2030 suurimman kieliryhmän ennustetaan olevan Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kieliryhmä, seuraavina Muu Aasia sekä Venäjän sekä entisen Neuvostoliiton alueen kieliryhmät. Espoossa suurin kieliryhmä on Muun Aasian ryhmä ja seuraava Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kieliryhmä."

Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan sekä muun Afrikan kieliryhmistä olevien osuus oli Suomessa 2000-luvun alussa yhteensä n. prosentin. Vuonna 2030 näistä kieliryhmistä olevien osuus on kasvanut yhteensä jo kahdeksaan prosenttiin.

Maahanmuuton ohella on tärkeää huomata Lähi-idän ja Afrikan alueilta tulevien huomattavasti kantaväestöä suurempi hedelmällisyysluku. Em. tietokeskuksen julkaisun mukaan hedelmällisyysluku on tällä hetkellä Suomessa asuvilla Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kieliä puhuvilla 2,86, muita Afrikan kieliä puhuvilla 3,73, mutta kantaväestöllä ainoastaan 1,58 (s. 26).

Osallistun itse PS:n ensimmäisenä varavaltuutettuna paljon Espoon valtuuston tilaisuuksiin. Kaupungin virkamiehet painottavat toistuvasti, kuinka vieraskielisiä on nyt Espoon väestöstä 15,2 %, mutta osuus on kasvamassa työikäisestä väestöstä 30 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Vieraskielisten osuus kaupungin väestönkasvusta oli viime vuonna 70 %. Tällä hetkellä vieraskielisiä asukkaita on yli 42 000 ja määrän ennustetaan tosiaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. (Espoo-tarina/-strategia)

Suurimmat ongelmat vieraskielisen väestön huimassa ja ilmeisen päättymättömässä kasvussa ovat taloudellisia. Esimerkiksi viime vuonna kaikkien maahanmuuttajien työttömyysaste oli TEM:n (Työ ja elinkeinoministeriön) mukaan yli 30 %, eli nelinkertainen kantaväestöön verrattuna (s. 19): http://www.suomenperusta.fi/wp-content/uploads/2017/06/Maahanmuutto-talo…

Kymmenen suurimman maahanmuuttajaryhmän osalta nettotulonsiirtojen keskiarvo on kaikilla muilla ulkomaalaisryhmillä, paitsi Saksassa syntyneillä negatiivinen (kuvio 4): http://www.suomenperusta.fi/maahanmuutot-tutkimus-osa-1-tiivistelma/

Humanitaaristen maahanmuuttajien talouden nettovaikutukset ovat luonnollisesti maahanmuuttajien keskimääräistä tasoa vielä oleellisesti enemmän miinuksella. 

Espoon vieraskielisen väestön nopean kasvun tunnustetaan aiheuttavan Espoon virallisen strategian mukaan valtavia haasteita kaupungille. Espoon strategiassa vieraskielisen väestön kiivaan kasvun ongelmat on ilmaistu näin: 

– "Nopea väestönkasvu, ikärakenteen vanheneminen ja samanaikainen lasten määrän sekä vieraskielisen väestön kasvu lisäävät palvelutarpeita ja haastavat palvelutuotannon." 

– "Kaupungin taloutta kiristää myös kuntien välinen verotulojen tasaus ja verotulojen kasvua voimakkaampi väestön lisäys. Aiempina vuosikymmeninä haasteet on ratkaistu taloudellisen kasvun avulla.." "Lähivuosien hidas talouskasvu ja kaupungin velkataakka pakottavat asettamaan kehityskohteita tärkeysjärjestykseen ja tekemään valintoja."

– "Meidän pitää huomioida kaupunkirakenteen tiivistämisen ja asuntotuotannon varmistamisen tuomat haasteet sekä segregaatiokehityksen riskit." 

http://www.espoonrekry.fi/download/noname/%7B53FB8098-81F4-4F05-BB81-694…

Tuoreessa Espoon strategiapäivityksessä vieraskielisen väestön huima kasvu heijastuu myös siinä, kuinka englanti otetaan Espoossa kolmanneksi viralliseksi asiointikieleksi: https://yle.fi/uutiset/3-9836024 Heikentääkö tämä entisestään maahanmuuttajien suomenkielen oppimista ja kotoutumista? Niin tai näin, ei asialla ole juuri merkitystä tämän kestämättömän vieraskielisen väestön kasvun rinnalla. 

Kestävä kehitys on oleellinen linjaus Espoon strategiassa, mutta vieraskielisen väestön kasvun hillitseminen olisi ilmeisesti rasismia, eikä sellainen tule kuuloonkaan, kun persut sellaista ehdottavat. Myöskään humanitaaristen maahanmuuttajien paluumuuton edistämisen on turha toivoa saavan minkäänlaista kannatusta, vaikka Suomessa koulutuksen saaneiden palaaminen kotimaihinsa tilanteiden salliessa olisi myös tehokasta kehitysyhteistyötä.

Lienee vain ajan kysymys, milloin kielteinen kehitys kiihtyy entisestään, koska kantaväestön maastamuuton voi ennakoida kasvavaksi trendiksi.

 

hennakajava
Perussuomalaiset Espoo

Olen eduskuntavaaliehdokas, valtuustoryhmän 1. vpj. ja 1. varavaltuutettu Espoossa, sekä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsen. Koulutukseltani olen fil. maist. ja työskentelen opetusalalla. Kotisivuillani kannattaa käydä: hennakajava.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu