Professori Virén vs. Juhana V. maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista

 

"Jos yritämme parantaa talouden keskimääräistä huoltosuhdetta, niin alkeellinen matematiikka kertoo, että pitäisi saada maahanmuuttajia, joiden keskimääräinen huoltosuhde on parempi kuin kantaväestöllä."

– Taloustieteen professori Matti Virén –

 

Taloustieteen oppineet; professori Matti Virén ja kansanedustaja Juhana Vartiainen ottelivat kuluneella viikolla aiheesta Maahanmuutto – talouden ongelma vai ongelmien ratkaisu Helsingin Postitalolla. Matti Virénin esitelmä aiheesta oli hyvä, mutta keskusteluun olisi kaivannut osapuolien grillaajaa.

Vartiainen tunnusti, ettei humanitaarista maahanmuuttoa voi pitää taloudellisesti hyödyllisenä Suomelle, mutta ajatteli yhä, että se on perusteltavissa humaaneilla syillä. Vartiainen kertoi kansanedustajakollegojensa näkevän hänen edustavan talouspoliittista "äärioikeistoa" Elina Lepomäen kanssa ja vaikutti ajattelevan pitkälti, että humanitaarisen maahanmuuton ongelmat saataisiin kitkettyä, jos julkisia menoja ja sosiaaliturvaa leikataan kovalla kädellä. Hänen mukaansa Suomen on tehtävä se joka tapauksessa selvitäkseen.

Mielenkiintoisinta oli kuitenkin Virénin esitelmä. Virén piti suurena puutteena sitä, että viestintä maahanmuuton talousvaikutuksista on äärimmäisen yksinkertaistettua; puhutaan nuppiluvuista; paljonko tarvitaan lisää väkeä, jotta huoltosuhde saadaan kelvolliseksi. Maahanmuuttajista puhutaan, kuin ketsupista, vaikka nämä ovat erittäin heterogeeninen ryhmä. Sen sijaan ei keskustella tulijoiden veronmaksukyvystä, eikä siitä, työllistyvätkö tulijat yksityiselle- vai julkiselle sektorille. Nimenomaan nämä kuitenkin ratkaisevat, eikä nuppiluku, että kohennetaanko vai rapautetaanko huoltosuhdetta entisestä.

Suomen väestöstä on jo tosiaan muutenkin vain noin joka kolmas kotitalous talousvaikutuksiltaan nettopositiivinen – saati maahanmuuttajista, joiden työllisyysaste on yli 20 % kantaväestöä alhaisempi kokonaisuutenakin tarkastellen – humanitaarisista tulijoista puhumattakaan. Suomalaisten työttömyysaste on n. 7,6 % ja ulkomaalaisten 31,5 %. Eri ulkomaalaisryhmien välillä on tietenkin valtavia eroja; Somaliasta tulleista työikäisistä oli työllisiä v. 2015 10,94 %, mutta Nepalista tulleista 70,14 %. Ajan myötä tässä tapahtuu lähestymistä kantaväestöön, mutta edes 20 vuoden aikajänteellä maahanmuuttajat eivät pääse samaan työllistymiseen kantaväestön kanssa.

Siitä olikin sitten kinaa Vartiaisen kanssa, että alenevatko palkat, jos maahan virtaa suuret määrät työperäisiä maahanmuuttajia. Virén vetosi kysynnän ja tarjonnan lakiin, Vartiainen taas Ruotsiin, joka tunnetaan runsaasta maahanmuutosta, mutta jossa palkat ovat korkeammat, kuin Suomessa. Virén muistutti tämän jälkeen USA:sta, jossa taas palkat ovat jämähtäneet monilla matalapalkka-aloilla 70-luvun tasolle, kun Lattareista on vyörynyt porukkaa. Itse kiinnittäisin tässä huomiota maiden erilaisiin kokonaistilanteisiin, jotka määrittävät, että kummin lopulta käy – molemmat olivat siten sekä oikeassa, että väärässä.

Oli hauska sattuma, että talousoppineiden urautuneeseen väittelyyn löytyi pieni ratkaisu saman päivän uutisesta, jossa tuore tutkimus puolsi Virénin näkökantaa: Runsaalla maahanmuutolla voi olla kielteisiä vaikutuksia työmarkkinoihin ja palkkoihin – etenkin matalapalkka-aloilla: https://www.uusisuomi.fi/…/231173-vaitoskirja-500-000-ihmis…

Entä miten kohennusta huoltosuhteeseen? Virén näki, että huoltosuhteen heikkenemistä tulisi torjua lähinnä sillä, että Suomen sadat tuhannet työttömät saataisiin työllistettyä. Hänen mukaansa ongelma on työvoiman kohtaannossa, joka korjataan valtion pelisääntöjä ja työmarkkinoita muuttamalla. Suuri epäkohta on esim. se, ettei yli 50-vuotiaita tyypillisesti enää palkata töihin.

Virénin mukaan kaiken kaikkiaan maahanmuutossa täytyisi huomioida myös isäntämaan tarpeet ja päätyä jonkinlaiseen kompromissiin tämän ja humanitaarisen maahanmuuton välillä. Tarvekartoituksen jälkeen asiasta tulisi käydä selkeä äänestys ja lopputuloksena olisi selkeä päätös, eikä vain keskustelua mediassa. Hallituksen ulostuloja aiheesta kaivataan.

Talousviisaiden väittely käytiin lähinnä työperäisen maahanmuuton hyödyllisyydestä, koska molemmat osapuolet olivat samaa mieltä humanitaarisen maahanmuuton hyödyttömyydestä tai haitallisuudesta taloudelle. Vartiainen vetosi työperäistä maahanmuuttoa puoltaessaan tosiaan Ruotsiin. Hänen mukaansa Ruotsin ja Suomen työllisyysaste erkani toisistaan v. 2009 kehityksen oltua siihen asti samankaltaisen. Ruotsin myönteisempi väestörakenne olisi ollut syynä erkaantumiselle ja tähän taas paljolti syynä Ruotsiin aikoinaan muuttaneet suomalaiset. Vartiainen ei kuitenkaan jostain syystä huomioinut Ruotsin huomattavia eroja monessa suhteessa Suomen taloudelliseen toimintaympäristöön, kuten Ruotsin merkittävästi monipuolisempaa elinkeinorakennetta ja pysyttäytymistä euron ulkopuolella – työmarkkinoiden vapautukset muistaakseni kylläkin.

Joka tapauksessa vaikka Ruotsin alhaisempi työttömyysaste kertoisikin siitä, että humanitaarisiakin maahanmuuttajia on saatu työllistettyä melko hyvin, niin tämä ei kerro mitään siitä, mitkä ovat näiden nettotaloudelliset vaikutukset; aivan varmasti lähes yksinomaan kielteiset, koska työllistyvät pienipalkkaisiin töihin ja usein julkiselle sektorille.

Olisin halunnut kysyä keskustelijoilta vielä näkemystä siihen; lähinnä Vartiaiselta, että mahtavatkohan Suomen työperäisten maahanmuuttajien nettotalouodelliset vaikutukset olla positiivisia vai negatiivisia kokonaisuutena. Suomi ei nimittäin ole vetovoimainen maa ulkomaisten huippuosaajien mielestä ja maahanmuuttajat sijoittuvat Virénin mukaan Suomessa miltei kokonaan palvelualoille. Vartiainen arveli Suomen muuttuvan kuitenkin vetovoimaiseksi myös huippuosaajille, kunhan saamme tänne paljon halpatyövoimaa, kuten hänen mainitsemiaan uber-takseja ja partureita.

Vaikka Virén suhtautui kriittisesti myös työperäiseen maahanmuuttoon ja siihen on hyviä perusteluja, niin eihän tämä tarkoita taas tietenkään, että kaikkeen työperäiseen tai edes kaikkeen nettotaloudellisesti negatiiviseen työperäiseen maahanmuuttoon. Kriittisesti suhtautuminen voi tarkoittaa hyvin monenlaisia asioita. Esimerkiksi sitä, että edes työperäistä maahanmuuttoa ei voi pitää joka suhteessa siunauksellisena. Ei tulisi alkaa houkutella tällaistakaan maahanmuuttoa Suomeen kritiikittömästi ja harkitsemattomasti. Eräs romanialainen mies yleisöstä loukkaantui hieman, että työperäistä maahanmuuttoa kritisoitiin, mutta hän esitti kuitenkin, että Suomen sosiaaliturvajärjestelmä kannustaa myös monia työperäisiä maahanmuuttajia jättäytymään sosiaaliturvan varaan.

Katso talousoppineiden vääntö alla olevasta linkistä. Tällaiselle väittelylle soisi jatkoa ajankohtaisohjelmissamme kaiken kansan katseltavaksi ja punnittavaksi!

Virénin esitelmän pääpointit seikkaperäisemmin tästä: https://www.suomenuutiset.fi/professori-viren-peraankuulut…/

https://www.youtube.com/watch?time_continue=37&v=Vjh-bgILNzo

hennakajava
Perussuomalaiset Espoo

Olen eduskuntavaaliehdokas, valtuustoryhmän 1. vpj. ja 1. varavaltuutettu Espoossa, sekä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsen. Koulutukseltani olen fil. maist. ja työskentelen opetusalalla. Kotisivuillani kannattaa käydä: hennakajava.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu