*

Takaisin asiaan

Professori Virén vs. Juhana V. maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista

 

"Jos yritämme parantaa talouden keskimääräistä huoltosuhdetta, niin alkeellinen matematiikka kertoo, että pitäisi saada maahanmuuttajia, joiden keskimääräinen huoltosuhde on parempi kuin kantaväestöllä."

- Taloustieteen professori Matti Virén -

 

Taloustieteen oppineet; professori Matti Virén ja kansanedustaja Juhana Vartiainen ottelivat kuluneella viikolla aiheesta Maahanmuutto - talouden ongelma vai ongelmien ratkaisu Helsingin Postitalolla. Matti Virénin esitelmä aiheesta oli hyvä, mutta keskusteluun olisi kaivannut osapuolien grillaajaa.

Vartiainen tunnusti, ettei humanitaarista maahanmuuttoa voi pitää taloudellisesti hyödyllisenä Suomelle, mutta ajatteli yhä, että se on perusteltavissa humaaneilla syillä. Vartiainen kertoi kansanedustajakollegojensa näkevän hänen edustavan talouspoliittista "äärioikeistoa" Elina Lepomäen kanssa ja vaikutti ajattelevan pitkälti, että humanitaarisen maahanmuuton ongelmat saataisiin kitkettyä, jos julkisia menoja ja sosiaaliturvaa leikataan kovalla kädellä. Hänen mukaansa Suomen on tehtävä se joka tapauksessa selvitäkseen.

Mielenkiintoisinta oli kuitenkin Virénin esitelmä. Virén piti suurena puutteena sitä, että viestintä maahanmuuton talousvaikutuksista on äärimmäisen yksinkertaistettua; puhutaan nuppiluvuista; paljonko tarvitaan lisää väkeä, jotta huoltosuhde saadaan kelvolliseksi. Maahanmuuttajista puhutaan, kuin ketsupista, vaikka nämä ovat erittäin heterogeeninen ryhmä. Sen sijaan ei keskustella tulijoiden veronmaksukyvystä, eikä siitä, työllistyvätkö tulijat yksityiselle- vai julkiselle sektorille. Nimenomaan nämä kuitenkin ratkaisevat, eikä nuppiluku, että kohennetaanko vai rapautetaanko huoltosuhdetta entisestä.

Suomen väestöstä on jo tosiaan muutenkin vain noin joka kolmas kotitalous talousvaikutuksiltaan nettopositiivinen - saati maahanmuuttajista, joiden työllisyysaste on yli 20 % kantaväestöä alhaisempi kokonaisuutenakin tarkastellen - humanitaarisista tulijoista puhumattakaan. Suomalaisten työttömyysaste on n. 7,6 % ja ulkomaalaisten 31,5 %. Eri ulkomaalaisryhmien välillä on tietenkin valtavia eroja; Somaliasta tulleista työikäisistä oli työllisiä v. 2015 10,94 %, mutta Nepalista tulleista 70,14 %. Ajan myötä tässä tapahtuu lähestymistä kantaväestöön, mutta edes 20 vuoden aikajänteellä maahanmuuttajat eivät pääse samaan työllistymiseen kantaväestön kanssa.

Siitä olikin sitten kinaa Vartiaisen kanssa, että alenevatko palkat, jos maahan virtaa suuret määrät työperäisiä maahanmuuttajia. Virén vetosi kysynnän ja tarjonnan lakiin, Vartiainen taas Ruotsiin, joka tunnetaan runsaasta maahanmuutosta, mutta jossa palkat ovat korkeammat, kuin Suomessa. Virén muistutti tämän jälkeen USA:sta, jossa taas palkat ovat jämähtäneet monilla matalapalkka-aloilla 70-luvun tasolle, kun Lattareista on vyörynyt porukkaa. Itse kiinnittäisin tässä huomiota maiden erilaisiin kokonaistilanteisiin, jotka määrittävät, että kummin lopulta käy - molemmat olivat siten sekä oikeassa, että väärässä.

Oli hauska sattuma, että talousoppineiden urautuneeseen väittelyyn löytyi pieni ratkaisu saman päivän uutisesta, jossa tuore tutkimus puolsi Virénin näkökantaa: Runsaalla maahanmuutolla voi olla kielteisiä vaikutuksia työmarkkinoihin ja palkkoihin - etenkin matalapalkka-aloilla: https://www.uusisuomi.fi/…/231173-vaitoskirja-500-000-ihmis…

Entä miten kohennusta huoltosuhteeseen? Virén näki, että huoltosuhteen heikkenemistä tulisi torjua lähinnä sillä, että Suomen sadat tuhannet työttömät saataisiin työllistettyä. Hänen mukaansa ongelma on työvoiman kohtaannossa, joka korjataan valtion pelisääntöjä ja työmarkkinoita muuttamalla. Suuri epäkohta on esim. se, ettei yli 50-vuotiaita tyypillisesti enää palkata töihin.

Virénin mukaan kaiken kaikkiaan maahanmuutossa täytyisi huomioida myös isäntämaan tarpeet ja päätyä jonkinlaiseen kompromissiin tämän ja humanitaarisen maahanmuuton välillä. Tarvekartoituksen jälkeen asiasta tulisi käydä selkeä äänestys ja lopputuloksena olisi selkeä päätös, eikä vain keskustelua mediassa. Hallituksen ulostuloja aiheesta kaivataan.

Talousviisaiden väittely käytiin lähinnä työperäisen maahanmuuton hyödyllisyydestä, koska molemmat osapuolet olivat samaa mieltä humanitaarisen maahanmuuton hyödyttömyydestä tai haitallisuudesta taloudelle. Vartiainen vetosi työperäistä maahanmuuttoa puoltaessaan tosiaan Ruotsiin. Hänen mukaansa Ruotsin ja Suomen työllisyysaste erkani toisistaan v. 2009 kehityksen oltua siihen asti samankaltaisen. Ruotsin myönteisempi väestörakenne olisi ollut syynä erkaantumiselle ja tähän taas paljolti syynä Ruotsiin aikoinaan muuttaneet suomalaiset. Vartiainen ei kuitenkaan jostain syystä huomioinut Ruotsin huomattavia eroja monessa suhteessa Suomen taloudelliseen toimintaympäristöön, kuten Ruotsin merkittävästi monipuolisempaa elinkeinorakennetta ja pysyttäytymistä euron ulkopuolella - työmarkkinoiden vapautukset muistaakseni kylläkin.

Joka tapauksessa vaikka Ruotsin alhaisempi työttömyysaste kertoisikin siitä, että humanitaarisiakin maahanmuuttajia on saatu työllistettyä melko hyvin, niin tämä ei kerro mitään siitä, mitkä ovat näiden nettotaloudelliset vaikutukset; aivan varmasti lähes yksinomaan kielteiset, koska työllistyvät pienipalkkaisiin töihin ja usein julkiselle sektorille.

Olisin halunnut kysyä keskustelijoilta vielä näkemystä siihen; lähinnä Vartiaiselta, että mahtavatkohan Suomen työperäisten maahanmuuttajien nettotalouodelliset vaikutukset olla positiivisia vai negatiivisia kokonaisuutena. Suomi ei nimittäin ole vetovoimainen maa ulkomaisten huippuosaajien mielestä ja maahanmuuttajat sijoittuvat Virénin mukaan Suomessa miltei kokonaan palvelualoille. Vartiainen arveli Suomen muuttuvan kuitenkin vetovoimaiseksi myös huippuosaajille, kunhan saamme tänne paljon halpatyövoimaa, kuten hänen mainitsemiaan uber-takseja ja partureita.

Vaikka Virén suhtautui kriittisesti myös työperäiseen maahanmuuttoon ja siihen on hyviä perusteluja, niin eihän tämä tarkoita taas tietenkään, että kaikkeen työperäiseen tai edes kaikkeen nettotaloudellisesti negatiiviseen työperäiseen maahanmuuttoon. Kriittisesti suhtautuminen voi tarkoittaa hyvin monenlaisia asioita. Esimerkiksi sitä, että edes työperäistä maahanmuuttoa ei voi pitää joka suhteessa siunauksellisena. Ei tulisi alkaa houkutella tällaistakaan maahanmuuttoa Suomeen kritiikittömästi ja harkitsemattomasti. Eräs romanialainen mies yleisöstä loukkaantui hieman, että työperäistä maahanmuuttoa kritisoitiin, mutta hän esitti kuitenkin, että Suomen sosiaaliturvajärjestelmä kannustaa myös monia työperäisiä maahanmuuttajia jättäytymään sosiaaliturvan varaan.

Katso talousoppineiden vääntö alla olevasta linkistä. Tällaiselle väittelylle soisi jatkoa ajankohtaisohjelmissamme kaiken kansan katseltavaksi ja punnittavaksi!

Virénin esitelmän pääpointit seikkaperäisemmin tästä: https://www.suomenuutiset.fi/professori-viren-peraankuulut…/

https://www.youtube.com/watch?time_continue=37&v=Vjh-bgILNzo

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän TaskinenMika kuva
Taskinen Mika

Miten vielä jauhetaan huoltosuhteesta koko ajatus on peruja jostain 70-luvulta. Automaation ja robotisaation täytyy hoitaa kasvu ja huoltosuhde. Siksi tänne ei tarvita yhtään enempää työtäkeviä. Sen sijaan meidän on mietittävä kuinka hyödynnämme automaation ja robotisaation. Verotus tässä on avain asemassa. Lopettakaamme puheet huoltosuhteesta ja keskittykäämme nykyhetkeen ja tulevaisuuten.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Tuo oli sellainen tyypillinen "unohtakaa ongelma, sitä ei ole tai se on jo ratkaistu" -puheenvuoro. Tälläkään kertaa puheenvuoron käyttäjä ei kertonut mikä se ratkaisu on ja miten se hoidetaan. Mutta mikään ei ole mahdotonta sille, jonka ei tarvitse sitä tehdä.

Mutta jos robotiikka hoitaa asiat niin, että emme tarvitse lisää työtä tekeviä, vielä vähemmän tarvitsemme niitä, jotka eivät tee työtä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Suonet anteeksi että en lukenut blogikirjoitustasi, kun otsikossa kutsut yhtä kunnioittavasti tittelilä ja sukunimellä, mutta toista vähättelevästi etunimellä (kontrastista johtuen). Molemmat ovat tietääkseni taloustieteen tohtoreita. Toki olen usein Vartiaisen kanssa erimielinen, mutta voisi hänelle kuitenkin suoda saman kunnioituksen kuin Virénillekin.

Käyttäjän ArtoYlisaukko-oja kuva
Arto Ylisaukko-oja

Ymmärrän vaatimuksen muodollisesta hyvästä käytöksestä molempia puheena olevia asiantuntijoita kohtaan. Mutta silti: niin käsittämättömän pehmeitä Vartiainen on mielestäni vuosien ajan maahanmuuton talousvaikutuksista puhunut, että ajatus hänen "kunnioittamisestaan" on lähinnä absurdi. Pahoittelut että sanon tåmän suoraan, vaikka sitä ei hyvänä käytöksenä voikaan pitää. Mutta tässä olevasta blogikirjoituksesta saa käsityksen, että Vartiaisenkin nykypuheet olisivat ehkä jossain määrin järkevöityneet. Pitää tutustua alkuperäislähteisiin.

Käyttäjän hennakajava kuva
Henna Kajava

Kyse ei ole vähättelystä, eikä itselleni tullut mieleenkään, että Juhana V. olisi mikään vähättelevä ilmaus. Nimilyhenteen valinta jontui puhtaasti siitä, ettei otsikkoon mahtunut kummankaan koko nimi, eikä varsinkaan titteleineen. Siksi pyrin laittamaan kummastakin sellaiset nimenteet, että lukija voi parhaiten otsikosta tunnistaa, keistä henkilöistä on kyse. Juhana V.:hän on kirjoitusasussa, jonka hieman huumorintajuisempi henkilö ymmärtää yhdistää Dj -nimiin. Mies ei itse vaikuta tosikolta, joten tuskin tuosta lyhenteestä pahastuu.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Asia selvä Henna. Terveisin maisteri Stenbäck.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Jos ilmastonvakiointitouhussa laskettaisiin päästöt kulutuksesta, joka olisi aluekohtaisesti ihan perusteltua, eikä tuotannosta, niin paljastuisi se, että maahanmuutto lisää globaaleja kasvihuonepäästöjä. Kuten eräs aiempi naapurini arveli, että hän on ainoa täysjärkinen tässä kerrostalossa, niin tulee välillä vähän samansuuntaisia ajatuksia, kun Vihreätkin ovat niin huolissaan ilmastosta, mutteivät ole ollenkaan huolissaan kasvihuonekaasupäästöjen lisäämisestä valepakolaisuuden kautta.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Henna, voit ne vieläkin korjata blogiin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset