Takaisin asiaan

Koulukulttuurin muutos ja väestönvaihdos heikentävät oppimistuloksia

  • Koulukulttuurin muutos ja väestönvaihdos heikentävät oppimistuloksia

Suomen Pisa-tulokset ovat jyrkässä laskussa. Ruotsissa Pisa-tulokset ovat romahtaneet. Ruotsissa maahanmuuton kasvulla on selvityksen mukaan rajallinen vaikutus laskeviin tuloksiin, mutta maahanmuuttajataustaisten nuorten ja kantaväestön nuorten väliset oppimistulosten erot ovat yhä merkittävät. Tämä tarkoittanee, että massamaahanmuutto EU:n ulkopuolelta ei ole ainoa merkittävä tekijä tulosten laskussa: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/oecdlta-haukut-ruotsin-kouluille---pisa-tulokset-romahtaneet/Sc8ypKBB

Samalla, kun Pisa-tulokset laskevat jyrkästi, ylimääräistä tukea tarvitsevien lasten määrä kouluissa on selkeässä kasvussa. Tähän taas ovat syinä paitsi humanitaarinen maahanmuutto, varmasti myös lasten hankkiminen yhä vanhemmalla iällä, sekä keskittymishäiriöiden lisääntyminen eri syistä.

Voiko tämän kehityksen tulkita hyvinvointiyhteiskuntamme perustan alkaneeksi rapautumiseksi?

Heikentyneiden oppimistulosten voi olettaa olevan seurausta heikentyneestä oppimisympäristöstä. Pienille ekaluokkalaisille voi toisaalta ajatella olevan luonnotonta istua oppitunnit paikoillaan, mutta jos luokassa saa esimerkiksi vaellella tuntien aikana ympäriinsä, kuten joissakin luokissa nykyään, niin saattaa olla entistäkin vaikeampaa totuttaa heitä kunnioittamaan koulurauhaa enää myöhemmin. Oppilaat istuvat myös nykyään usein ryhmissä, mikä johtaa helposti hälinään. Yksittäin istumista pidetään ilmeisesti nykyään liian kurinalaisena ja vanhanaikaisena.

Toinen ongelma on nykyisin vallalla oleva pyrkimys integroida erityisoppilaat tavallisiin luokkiin silloinkin, kun tämä johtaa koulurauhan heikkenemiseen luokassa. Yksittäisten keskittymisvaikeuksisten oppilaiden vuoksi suuri osa tunneista menee järjestyksenpitoon, mikä heikentää opetusta ja varmasti laskee yleisesti oppilaiden opiskelumotivaatiota. Krooniset häiriköt luokilla täytyisi siirtää erityisluokille ja myös tarkkailuluokat olisi saatava takaisin. Tarkkikselta pääsisi takaisin normaaliluokalle, kun koulurauhan kunnioittaminen olisi jälleen vakaalla pohjalla.

Jokaisella oppilaalla on oikeus koulurauhaan, joten kysy lapseltasi aina silloin tällöin, millainen tilanne hänen luokassaan on koulurauhan osalta. Kannattaa myös muistaa, että koulut ovat julkisia tiloja, joten vanhemmat saavat mennä katsomaan oppitunteja.

Koulurauhamme ja oppimistuloksemme ovat siis huolestuttavassa kehityksessä. Humanitaarinen massamaahanmuutto tuo tähän oman, merkittävän mausteensa. Keskustelin erään opettajan kanssa, joka kertoi kokemuksistaan irakilaislasten kanssa eräässä koulussa. Sain vahvistusta sille, että muslimimaiden sota-alueilta humanitaarisina maahanmuuttajina tulevat lapset ovat usein väkivaltaisia. Irakilaisoppilaat olivat kertoneet, että heillä on Hammurabin laki Irakissa voimassa ja opettajan mukaan näin todella suurin piirtein onkin maassa tilanne. Lapset vastaavat väkivaltaan välittömästi väkivallalla, eivätkä tunne esimerkiksi neuvottelua keinona välttää väkivaltaa.

Sijaisopettajat ovat joutuneet koulussa pulaan, kun heitä ei ole opastettu, kuinka maahanmuuttajalasten vuoksi koko koululuokkaa on kohdeltava hallitsevammin ottein ja kollektiivista rankaisua soveltaen, jotta luokassa saadaan säilytettyä järjestys.

Vakituisia opettajia on perehdytetty eräänlaiseen koulukulttuurin muutokseen näiden maahanmuuttajaoppilaiden vuoksi; esimerkiksi rutiineista on pidettävä kiinni, aamut on aloitettava hyvän huomenen toivotuksilla seisten ja jos yksikin velttoilee, niin koko luokan on uusittava tervehdyksensä. Nyt koulurakennukselle on aiheutettu myös materiaalista vahinkoa. Kyseinen opettaja ei voisi kuulemma enää kuvitellakaan työskentelevänsä kyseisessä koulussa liian haastavien maahanmuuttajaoppilaiden vuoksi.

Raportoituani asiasta julkisesti tätä kirjoitusta laaja-alaisemmin sain erään "suuren koulun" opettajalta viestin. Hän kertoi allekirjoittavansa "100 %:sesti" vastaavien lasten ja nuorten väkivaltaisuuden ja säännöistä piittaamattomuuden yleisyyden. Kuulemma saksiakaan ei voi enää säilyttää luokassa.

Uhraammeko kantasuomalaislasten koulurauhan ja resurssit nopeasti pääkaupunkiseudulla kasvavien maahanmuuttajaryhmien vuoksi? OAJ:n perusopetuksen asiantuntija Jaakko Salo toteaa, että Suomen kuva koulutuksen kärkimaana rapistuu nopeasti:

https://www.talouselama.fi/uutiset/suomalaisten-pisa-tulokset-jatkuvassa...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Strömbergin ala-aste Pitäjänmäellä, rehtori Päivi Ristolainen vuonna 2011:
"Monikulttuurisuus on meidän koulussamme suuri rikkaus."
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/68883-hel...

Miten lie suuri rikkaus edistänyt oppimistuloksia?

Käyttäjän hennakajava kuva
Henna Kajava

Ehkä opettajalla oli mielessä suvaitsevaisuuden lisääntyminen. On väitetty, että maahanmuuttajaoppilaat ovat lisänneet suvaitsevaisuutta erilaisuutta kohtaan yleisesti. Näin voisi järjellä ajatellen kuvitella olevan. Toisaalta sitä suvaitsevaisuutta ja ystävällistä käytöstä muita kohtaan voidaan opettaa muutenkin, kuin asuttamalla väestöä muista maanosista elämään tänne sosiaaliturvalla.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

En voi linkata tutkimukseen, jossa todettiin ihmiskunnan saavuttaneen keskimääräisen älykkyyden huipun, koska en muista, mistä lähteestä tutkimustuloksen näin.

Tutkimuksessa kuitenkin todettiin keskimääräisen älykkyysosamäärän laskevan, koska syntyvyys lisääntyy alueilla, joissa keskimääräinen älykkyysosamäärä on yleisesti muutoinkin alhaisempi ja vastavuoroisesti laskee korkean älykkyysosamäärän alueilla.

Oveluus ja nokkeluus eivät tässä asiassa korreloi älykkyyden kanssa.

Älykkyys on geneettistä ja näin ollen se periytyy jälkeläisille. Ristisiittoisuus ei siten välttämättä nosta älykkyysosamäärää, vaan saattaa jopa laskea sitä.

Jos vanhempien koulusivistys rajoittuu peruskoulun nippanappa käymiseen, eivät jälkeläisetkään välttämättä yllä korkeakoulutasolle.

Sen sijaan on erittäin harvinaista, että korkeasti koulutettujen vanhempien jälkeläiset jäisivät peruskoulutasolle.

Eräs selitys saattaa olla sekin, että mitä enemmän ihmiset kouluttautuvat, sen enemmän he osaavat vaatia myös jälkeläisiltään, koska he ymmärtävät ettei maailmassa saa ilmaisia lounaita. Perus- tai alemman koulutuksen saaneet tyytyvät helpommin "taikaseinien" anteihin.

Käyttäjän BettinaRummukainen kuva
Bettina Rummukainen

Alla olevasta linkistä löytyy mielenkiintoinen asiaa sivuava artikkeli, sekä paljon linkkejä eri tutkimuksiin aiheesta.

http://www.skepsis.fi/lehti/2006/2006-2-niemela3.html

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Ymmärtääkseni selitys koulutuksen periytyvyydelle ei ole älykkyyden periytymisessä tai vanhempien vaatimustasossa, vaan ennen kaikkea vanhempien esimerkissä ja tuessa koulutukseen liittyvissä asioissa. Koulutustasolla ja asennoitumisella "taikaseiniin" taas lienee varsin vähän yhteyttä.

Käyttäjän hennakajava kuva
Henna Kajava

Muistan tosiaan minäkin lukeneeni, että tiettyyn pisteeseen asti suomalaisten älyykkyysosamäärä kasvoi, mutta on kääntynyt nyttemmin laskuun. Singaporessahan korkeastikoulutettuja kannustetaan taloudellisin kannustein tekemään lapsia enemmän juuri siksi, että fiksuuden taso ei alkaisi laskea.

Se, miksi enemmän kouluttautuneiden lapset kouluttautuvat itsekin pidemmälle johtuu ainakin vanhempien esimerkistä ja odotuksista, sekä siitä, että pärjäävät koulussa matalasti koulutettujen vanhempia paremmin yleensä, koska vanhemmat osaavat tukea lapsia läksyjen teossa. Maahanmuuttajavanhemmat eivät usein osaa edes suomenkieltä, jotta voisivat lastensa kanssa ratkoa tarvittaessa yhdessä koulutehtäviä.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Kaikki erityisen tuen oppilaat eivät suinkaan ole häirikköjä eivätkä kaikki maahanmuuttajat ole väkivaltaisia. Pisassa tulokset ovat laskelma yksittäisten oppilaiden testituloksista. Oppilaan äidinkieli ja koulun opetuskieli tietenkin huomioidaan tilastoinnissa.

Pelottelemalla, törkeästi leimaavilla yleistyksillä ja vihaa lietsomalla ei kouluasioita ratkaista.
...
Edit: kommenttiin #4 liittyen olisi mielenkiintoista tietää, mitä älykkyys- ja geenitutkimuksessa on tapahtunut 11 vuodessa.
Linkatun lehtijutun lopussa on hyvä summaus: ”Koulutuspolitiikassa kannattaisikin ottaa yksilöllisempi ote, koska käyttäytymisgenetiikka on osoittanut, että ihmisissä on geneettisiä, oppimiseen vaikuttavia eroja.” Blogisti kuitenkin kannattaa selvästikin kollektiivisia rangaistuksia ym.

Käyttäjän BettinaRummukainen kuva
Bettina Rummukainen

Pahoin pelkään, ettei tutkimukset joiden tulokset eivät istu nykyisen ylisensitiivisen maailmankuvan muottiin pääse näinä päivinä esille. Aihetta varmasti tutkitaan, mutta eri asia on mitä julkaistaan. Tuo linkkaamani artikkeli olikin vielä niiltä ajoilta kun asioista sai keskustella ilman, että "ääri sitä sun tätä" kortti viuhui välittömästi. Skepsis on muutenkin hyvä alusta keskusteluille, siellä ei mitkään ääriajatukset saa liikaa huomioita, vaan pyritään keskittymään oikeasti faktoihin. Nykyilmapiiri ei valitettavasti sellaista suosi.

Käyttäjän hennakajava kuva
Henna Kajava

Sanoinko, että kaikki erityisen tuen oppilaat olisivat häiriköitä tai kaikki maahanmuuttajat väkivaltaisia? Asiahan on ns. itsestään selvyys, ettei näin ole.

En tiedä, vääristeletkö asioita tahallaan vai tulkitsetko oikeasti lukemasi aina siten, että jos puhutaan yleisestä ilmiöstä, niin ajattelet sen tarkoittavan jokaista siihen ihmisryhmään kuuluvaa, josta ilmiöstä puhuttaessa on kyse.

En myöskään tiedä, mistä lonkalta olet heittänyt mustamaalaavan väitteen, että kannattaisin kollektiivisia rangaistuksia. Päinvastoin sanoin kannattavani esim. tarkkailuluokkien palauttamista, jotta oppilaiden ei tarvitse tulla kollektiivisesti rangaistuiksi siitä joidenkin oppilaiden aiheuttamasta lähes jatkuvasta metelistä ja opettajien huutamisesta järjestyksen aikaansaamiseksi kouluissa.

Käyttäjän BettinaRummukainen kuva
Bettina Rummukainen

Ah, kyllä näitä Esoja nykyään riittää, ei heille kannata paljoa aikaansa lopulta uhrata. Heille kaiken mahdollisen ymmärtäminen väärin on polttoainetta, jolla he elävät ja hengittävät. Toki vitutukseen kuolemisen mahdollisuus kasvaa päivä päivältä.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Idealistihan luulisi, että kun ihmisillä on tänä päivänä kaiken tiedon lähde aina käytettävissä (google), ei olisi sotia, ihmiset sen kuin viisastuisivat ja kaikki eläisivät keskinäisessä harmoniassa. Mutta kun oikean maailman ihminen ei paljoa muistuta ihmisen ideaali, ne sirkushuvit ovat enemmän mielessä kuin tieto.

Lapsista, koululaisista puhuttaessa voi genetiikankin sivuuttaa. Vaikka kukkikset mitä tahansa tekisivät koulun arvo yliarvioidaan ja vanhempien roolista puhutaan liaan vähän. Vaatii vanhemmilta paljon saada lapsi kiinnostumaan oppimisesta, siihen tulee sanoin, teoin ja esimerkillä rohkaista, saada se lapsi hetkeksi pois whatsup:sta, yuotubesta toistamisesta toiseen kertoa, että netissä / somessa on muutakin.

Ihan varma en ole myöskään opettajien osaamisesta. Se, että on Jyväskylänsä käynyt pedagogioineen ei vielä paljoa kerro. Sitten on tietysti joitain aivan vääriä ihmisiä alalle kuten aina agressiivinen kaiken väärinymmärtäjä Esa tässäkin ketjussa.

On totta että integraatiossa on menty jo älyttömyyksiin asti. Silti ihminen voi opetella lukemaan ja opiskelemaan vaikka päällään seisten keskellä jotain hevikonserttia. Kaiken a ja ö on oppia oppimaan, nauttia siitä. Jos vanhemmista ei tähän ole apua aika harva moisesta innostuu ihan itsekseen (on niitäkin). Mielenkiintoinen kysymys olisi vaikka se, että jos itse ei osaa edes lukea ja kirjoittaa, kuten moni turvapaikanhakija, äkkiseltään luulisi toitottavansa lapsilleen koulutuksen tärkeyttä, mutta tätäkään ei tylsät faktat tue.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Sinulla Mikko Engren ei ole oikeasti edellytyksiä arvioida minun ammattitaitoani opettajana, kuten ei muutakaan.

Käyttäjän hennakajava kuva
Henna Kajava

Kiitos hyvästä kommentista :) Niinhän korostetaan tosiaan, että vanhempien oma esimerkki olisi hyvin tärkeässä roolissa siinä, miten lapsi käyttäytyy ja tätä voi soveltaa intoon oppia. Toisaalta kyllä geenitkin varmasti vaikuttavat paljon ja se, millaisia virikkeitä on tarjolla - tämän omasta kokemuksesta.

Koulua ei tosiaan välttämättä tarvita oppimiseen; onhan niitä kotikoulujakin. Olen itse ajatellut, että jos lapseni olisi joutunut hirveälle häirikköluokalle, niin antaisin hänelle saikkupäiviä koulusta ja ohjeistaisin itseopiskeluun kotona rauhallisessa ympäristössä, niin saisi huilipäiviä siitä häiriköinnistä. Onneksi luokan suhteen on tainnut käydä onnekkaasti.

Käyttäjän VilleHeiskanen kuva
Ville Heiskanen

"Lapsista, koululaisista puhuttaessa voi genetiikankin sivuuttaa. "

Yhdysvalloissa on miljoonapopulaatiot, joten tilastollisen virheen mahdollisuus on lähellä nollaa. Siellä on 15 000 koulupiiriä, joissa kaikissa lasten oppimistulokset noudattavat älykkyystestien tunnettua jakaumaa, jossa kärjessä itäaasialaiset, sitten Kaukaasialaiset ja pohjimpana Afroamerikkalaiset. On käytännössä mahdotonta, että näissä kaikissa koulupiireissä harjoitettaisiin rasismia ja sorrettaisiin Afroamerikkalaisia (myös valkoisia, koska heikommat tulokset kuin itäaasialaisilla). Ainut järkevä selitys on genetiikka.

Sen pohjalta ei voida sanoa yksilön kohdalla mitään, mutta jos katsotaan isompia joukkoja, niin trendi on selvä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset