Takaisin asiaan

EU:n ja AU:n tulokseton kokous maanosien pelastamiseksi

  • EU:n ja AU:n tulokseton kokous maanosien pelastamiseksi

Seuraavien 25 vuoden aikana afrikkalaisten määrä tulee kaksinkertaistumaan noin kahteen ja puoleen miljardiin ihmiseen, mikä on paljon enemmän, mitä Afrikan heikkotuottoiset tilat pystyvät tuottamaan tai sen haasteissa kamppaileva yritystoiminta työllistämään. Vuoteen 2100 mennessä Afrikan väkiluvun on ennustettu kasvavan edelleen neljään miljardiin.

Paljolti varmasti tästä katastrofista johtuen EU lupasi Afrikan unionille mediapimentoon jääneessä Abidjanin kokouksessa viime marraskuussa kanavoida 44 miljardia euroa uusiin, afrikkalaisiin startup-yrityksiin. Jotkut ovat kutsuneet tätä Marshall-suunnitelmaksi Afrikalle. Kanavoitavan avun ja Afrikan todellisten tarpeiden välisen eron arvioidaan kuitenkin olevan jopa 2,3 biljoonaa euroa vuosittain (2,3 tuhatta miljardia):

https://www.euractiv.com/section/future-eu/opinion/tens-of-millions-of-a...

Alkaako vihervasemmisto vihdoin kunnioittaa ihmisarvoa ja vaatia, että keskitämme nyt kaiken liikenevän panostuksemme edellä mainitun rahoitusvajeen täyttämiseen ja ihmisarvon tallovan väestöräjähdyksen minimoimiseen? Vai näkevätkö vihervasemmisto ja tätä laitaa jäljittelevät puolueet yhä kokonaisuuden kannalta merkityksettömän Eurooppaan virtaavan joukon turvapaikanhakijoita ensisijaisina autettavina, vaikka nämä voisivat pelastautua yleensä pakolaisleireille ja ovatkin toisinaan niiltä tulleet? Pystyvätkö edellä mainitut suremaan ja olemaan huolissaan niiden kohtaloista, joita he eivät näe, kun nämä eivät ole päässeet Eurooppaan tai kun heistä ei näytetä tunteita herättäviä uutiskuvia?

Massamaahanmuuton mahdollistamisella Amerikkaan tai Eurooppaan ei tehdä maailmasta parempaa paikkaa: https://

EU:n ja AU:n kokouksessa pyrittiin Afrikan kehitysongelmien ratkaisemisen ohella miettimään, kuinka saada Eurooppaan suuntautuvat muuttovirrat hallintaan. Tuloksia ei syntynyt ja kokous taisi aiheuttaa mediallekin sellaisen pettymyksen, ettei siitä juuri uutisoitu. Tuloksettomuuden voi päätellä johtuvan osaltaan siitä, että AU:n pääedustaja ainakin on aikamoinen vedättäjä:

“On selvää, että me afrikkalaiset emme voi hyväksyä, että eurooppalaiset kertovat meille, että meidän tulee ottaa lapsemme takaisin.” (“It’s obvious we Africans cannot accept that Europeans should tell us to take back our children.”)

Olipa tässä kyse sitten oikeista Afrikasta Eurooppaan virtaavista “lapsista” tai kuvainnollisista “Afrikan lapsista”, lähinnä Afrikasta virtaavista miehistä, niin tällainen esitys on tietenkin röyhkeä. Afrikan mailla itsellään on tiukat rajapolitiikat ja Afrikan tulee ottaa itse “Äiti Afrikkana” vastuu omista lapsistaan.
Monet Afrikan maat hyötyvät kuitenkin merkittävästi Eurooppaan muuttaneiden siirtolaisten rahalähetyksistä, joten on selvää, ettei Afrikasta löydy kiinnostusta pyrkiä pitämään liikavästöä omalla manterella. Onhan se mukavaa, jos taloutta pystytään pyörittämään suurelta osin näiden lähetysten turvin edes joten kuten ja maiden vakauden kannalta riskialtteinta väestöä, nuoria miehiä saadaan kanavoitua Eurooppaan.

Ennusteiden mukaan ei ole kaukana se hetki, kun afrikkalaisia pyrkii Eurooppaan miljoonia tai ehkä jopa kymmeniä miljoonia. Jo nykyisellään vain yhdellä kuudesta afrikkalaisella nuorella on säännöllistä palkkatyötä. Vaikka on puhuttu paljon, kuinka Afrikka on nousussa, koska joidenkin maiden BKT:t ovat olleet vahvassa, 8 %:n kasvussa, niin se ei riitä. Afrikan ongelmat ovat niin valtavat, että suuressa osassa Afrikkaa tarvittaisiin vähintään 7 %:n vuotuista kasvua jo ainoastaan tilanteen pitämiseksi nykyisenlaisessa tasapainotilassa.

Artikkelin mukaan Euroopan hallitukset näyttävät tuudittautuvan turvallisuuden tunteeseen, kun turvapaikanhakijamääriä on saatu leikattua. Väestönkehityksen valossa nyt olisi päinvastoin laadittava nopeasti suunnitelmia. Jos ja kun EU ei näytä saavan massamaahanmuuttoa hallintaan, niin mitä muuta vaihtoehtoa vastuuntuntoiselle päättäjälle jää kuin tehdä itsenäisiä ratkaisuja kansansa parhaaksi? Tällaisesta ei toistaiseksi ole mitään merkkejä Suomessa, mutta joissakin muissa EU-maissa onneksi on. Toivottavasti Suomenkin poliitikot alkavat jossain vaiheessa heräillä siihen, että heillä on ensisijainen vastuu omien lastensa ja oman kansansa tulevaisuudesta - siitäkin huolimatta, että globaaliakin vastuuta on toki kannettava.

Referoimani muutoin asiallisen artikkelin loppu saa kuitenkin jokaisen tolkun ihmisen purskahtamaan itkunsekaiseen nauruun ja toisaalta herkemmän naurunsekaiseen itkuun. Artikkelissa kerrotaan sokerina pohjalla, että afrikkalaiset tulevatkin tarpeeseen meille Euroopassa, koska tarvitsemme heidät elättämään meitä. Heidät tarvitaan tänne maksamaan eläkkeemme. Maanosan kansalaisia onkin jo paljon tälläkin hetkellä elättämässä meitä, joten mikä ettei lisää hyvinvointimme mahdollistavaa väestöä!
 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän KaukoAalto kuva
Kauko Aalto

Taannoin kirjoitti tässä mediassa eräs yhteisöpedagogi, että hän ja hänen maanmiehensä elättävät suomalaiset, eikä suinkaan päinvastoin, tämä yhteisöpedagogi uutterine maanmiehineen on rantautunut Afrikasta. Joten summa summarum, eihän meillä ole hätiä mitiä, elättäjämme ovat saapuneet. Voimme istua kannon nokkaan, ja katsella kuinka uusi uljas Suomi syntyy.

Käyttäjän hennakajava kuva
Henna Kajava

Tuo tuli kyllä mieleeni myös, kun tätä kirjoitin. Olisi kiinnostavaa tietää, että oliko kirjoittajalla oikeasti niin väärä käsitys tilanteesta, ajatteliko voivansa uskotella suomalaisille tilanteen olevan se, mitä kirjoitti vai oliko siinä jostain kulttuurierosta kyse, jos vaikka ajatteli, että tärkeintä on puolustaa yhteisönsä kunniaa - ei tosiasioissa pysyminen. En kyllä lukenut alkuperäistä kirjoitusta.

Käyttäjän TimoHietanen kuva
Timo Hietanen

Länsimaat, EU-maat ja Suomi ovat vuosikymmeniä ( ! ) tukeneet, lainoittaneet ja
Kehitysapu-miljardeilla parantaneet afrikkalaista infraa, terveydenhoitoa yms.

Keskeisin saavutus on väestönkasvun räjähdys. Liikaa nälkäisiä suita, työpaikat
kortilla, alati paheneva kuivuus pöllyttää ja näännyttää rutikuivat viljelymaat.

EU:n nykyinen maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka ja EU-maiden kehittyneet
sosiaaliturvajärjestelmät ovat magneettia pakolaisvirroille. Kestämätön yhtälö.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Täytyy varmaan panna toivonsa Kiinan malliin, joka tuntuu ymmärtävän asioita hiukan paremmin. Totta kai he kulkevat oma etu edellä eivätkä varmasti ole liikkeellä pelastaakseen Euroopan, mutta jotakin he selvästi ymmästävät ja tekevät oikein.
Hyvä esimerkki kiinalaisten toimintatavasta ja sen vaikutuksista on Etiopia.

Etiopian talous on kasvanut yli kymmenen vuoden ajan keskimäärin yli kymmenen prosentin vuosivauhtia. Samaan aikaan väestön kasvu on pudonnut 2,9 prosentista 2,5 prosenttiin, mikä on edelleen hyvin korkea, mutta muutos parempaan on myös ollut nopea. 2000-luvulla köyhyys on vähentynyt yli kolmanneksella. Kasvun taustalla ovat suuret investoinnit talouden perusrakentisiin. Kiinan sijoitukset ovat mittavia eivätkä niinkään luonnonvarojen hyödyntämistä, vaan teollisen perustan luomista ja kiinalaisen toimintamallin tuomista.

Käyttäjän hennakajava kuva
Henna Kajava

En olekaan perehtynyt. Kuulostaa kiinnostavalta! Kiinalaiset haluavat Etiopiasta varmaan kaivannaisia?

Käyttäjän hennakajava kuva
Henna Kajava

Väärällä tavalla toteutettu kehitysapu on maiden kannalta haitallista. Tästä on paljon esimerkkejä, sekä myös siitä, miten kehitysapuvaroja käytetään kustannustehottomasti ja osa niistä on mennyt vääriin tarkoituksiin.

Jos tosiaan vain perustarpeiden tyydyttämiseen ohjataan varoja, eikä samalla kouluttamiseen ja hyvästä ja molemmat sukupuolet yhtäläisesti kattavasta peruskoulutuksesta aina tasokkaaseen korkeakoulutukseen ja hyvän hallinnon kouluttamiseen saakka maa ei kehity, vaan väestönkasvu ja konfliktit vain jatkuvat. Toisaalta ihmiset eivät tietenkään ole koulutettavissa, jos heillä ei ole riittävää ravintoa, puhdasta juomavettä ja terveyttä. Kaikesta täytyy huolehtia samanaikaisesti ja eri maat voivat jakaa tehtäviä. Tässä eri toimijoiden välisessä toiminnan järkeistämisessä siten, ettei tehdä esim. päällekkäistä työtä on ollut suuria vaikeuksia.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Afrikkalaisten maiden halinto on useimmiten edelleen kehittymätön, yksipuolue tai diktaattorivetoinen. Kehitysapurahoilla ja investointituilla taitaa olla usein vain yksi osoite. Hallitisijan pohjattomat taskut, tai vaihtoehtoisesti tukea antavan organisaation oman toiminnan rahoittaminen. Samoin nämä suuret teollsuusinvestoinnit tuottavat paljon ongelmia ympäristölle ja lisäävät halpatyövoiman ( orjatyövoima ) käyttöä. Hyödyn tästä liiketoiminnasta saa joku muu, kuin Afrikan asukas.

Koulutus, ehkäisyneuvonta, paikallinen ohjaaminen ja naisille suunnatun yritystoiminnan vahva taloudellinen tukeminen tuovat mikrotalouden kautta työtä ja nostavat elintasoa. Miesten ’tehtävät’ kun kohdistuvat aivan muuhun kuin työntekoon.

Kannettu vesi ei kaivossa pysy ja ainoastaan itse ponnistelemalla voi menestyä. ” Jos haluamme puuttua köyhyyteen, meidän on tuettava naisia”, ITC:n pääjohtaja Patricia Francis

https://seura.fi/asiat/tutkitut/plan-hukkasi-kehit...

Käyttäjän hennakajava kuva
Henna Kajava

Nälkäistä ja terveydeltään heikkoa ihmistä ei voi kouluttaa kunnolla. Tosiaan integroidut kehityshankkeet ovat kestävimmällä pohjalla ja kansalaisjärjestöillä on sellaisia - esim. Suomen World Visionilla. Erinomaisia myös hankkeet, joissa alueiden väestö sitoutetaan hankkeisiin siten, että heidän on myös kustannettava kohtuullinen osuus hankkeista - jos ei muuten ole varaa, niin mikroluotoilla, tms.

Eräs kehityskysymys on tosiaan, että pitäisikö Afrikkaa kehittää länsimaiseksi teolliseksi- ja jälkiteolliseksi maanosaksi vai kehittää jotain omaa mallia Afrikkaan, joka olisi myös maapallon kantokyvyn kannalta kestävämpi vaihtoehto. Tällöin voitaisiin painottaa omavaraisviljelyn kehittämistä. Periaatteessa asiaa pitäisi tietenkin kysyä afrikkalaisilta itseltään, mutta sehän on selvää, että media ja internet ovat muokanneet ihmiset haluamaan länsimaista elintasoa. Jos maapallon kantokyky ei kerran kestä sellaista kehitysmallia, niin voidaan toki itse päättää, millaisessa kehityksessä tuemme Afrikan maita. Mutta tietenkin elinkeinoja on kehitettävä monipuolisesti Afrikassa, kun on niin kova väestönkasvu ja kaupungistuminen joka tapauksessa on vauhdikasta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset