Takaisin asiaan

Kouluväkivalta ei ole kiusaamista vaan pahoinpitelyä


Suuri osa tänäkin syksynä aloittaneista koululaisista joutuu kiusatuiksi ja näistä osa pahoinpidellyiksi kouluissa.
KiVa-kouluun on laitettu miljoonia, mutta kiusaaminen on vähentynyt vain pari prosenttia. Saimme Espoon opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa katsauksen kaupunkimme koulukiusaamistilanteeseen, vaikka asia ei ollut esityslistalla.  Aihe nousi listan ulkopuolelta, koska erästä lautakunnassa asia oli juuri koskettanut omakohtaisesti. 

Eräs merkittävä ongelma on siinä, että kiusaamisen alle niputetaan hyvin erityyppistä käytöstä. Fyysinen väkivalta tulisi aina erotella ja käsitellä kokonaan erikseen, eikä sitä tulisi kutsua epämääräisesti kiusaamiseksi. Sehän on rikosoikeudellisestikin pahoinpitelyä.

Fyysinen väkivalta on yleisesti ottaen vakavampaa kuin henkinen, koska fyysiseen väkivaltaan liittyy aina myös henkinen väkivalta. Olisi erittäin tarpeellista saada tilastoa siitä, kuinka suuri osa oppilaista joutuu nimenomaan fyysisen väkivallan kohteiksi koulussa. Sellaista tietoa ei näy olevan saatavilla, vaan väkivallan uhrit hukkuvat suurpiirteisen kiusaamistermin alle. Kaikkiaan joka kymmenes oppilas joutuu Espoossa koulukiusatuksi viikoittain, mikä on paljon.

Kiusaaminen on saatu yleensä loppumaan, kun lapsi on kertonut siitä ja asiaa on käsitelty koulussa. Kuitenkin 15 %:ssa tapauksista kiusaaminen on jatkunut ja jopa pahentunut siitä kertomisen jälkeen.

Kouluille tarvittaisiin erilliset toimintaohjeet, kuinka puuttua tilanteisiin silloin, kun oppilaisiin kohdistuu yleensä vakavinta kiusaamista, eli fyysistä väkivaltaa. Tällöin prosessin on edettävä erityisen nopeasti oppilaan suojelemiseksi uudelta pahoinpitelyltä. Toki vanhemmat voivat nostaa oikeusprosessin ja pahoinpitelysyytteen pahoinpitelijää vastaan, mutta kuinka moni vanhempi jaksaa ryhtyä tähän - etenkin, jos pahoinpitelijä on vaikka vasta ekaluokkalainen?

Jo pelkkä uhka toiseen kouluun siirtämisestä toimii monen kiusaajan tai pahoinpitelijän kohdalla, kun se tälle uskottavasti esitetään. Kaikkiin tämä ei tietenkään tehoa. Myös Sope- eli erityisluokalle siirtäminen on vaihtoehto, mutta siihen tarvitaan oppilaan vanhempien suostumus. Paitsi, että harva tietää Sope-luokalle siirtämisen olevan  mahdollista myös ilman vanhempien suostumusta, jos opetuslautakunta niin päättää.

Koulujen opettajat ja rehtorit puuttuvat hyvin vaihtelevasti kiusaamiseen ja väkivaltaan. Sen vuoksi kouluille tarvitaan selkeät ja velvoittavat toimintaohjeet sekä kiusaamiseen, että väkivaltaan puuttumiseksi ja prosessin on edettävä sitä ripeämmin, mitä vakavammasta tilanteesta on kyse. Toimenpidepolkujen päässä on oltava aina viimesijaisena vaihtoehtona piinaavan oppilaan siirtäminen toiseen kouluun tai Sope-luokalle - ikään katsomatta. Jos käyttäytyminen muuttuu, pääsee taas takaisin tavalliseen luokkaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Suomalaisia kaupunkeja ja asuntoja ei rakenneta ihmisten ehdoilla.

Epäviihtyvyys alkaa jo lapsena homekouluissa.

En kuullut yhdenkään rakennuksen homehtuneen Virossa.

Virossa on kohtuullinen verotus vanhemmille ja vapaa ilmapiiri.

Vanhempien murheet heijastuvat lapsiin.

Kaikki tuo purkautuu aggressiona muihin, kuten sikojen häntien purenta, kun on ahdasta ja huonot olot.

Käyttäjän hennakajava kuva
Henna Kajava

Lasten väkivaltaiseen käytökseen on monia eri syitä ja tottakai myös väkivaltainen lapsi tarvitsee tukea ja resursseja. Juurisyy väkivaltaan on tutkittava jokaisen lapsen kohdalla. Olen kuullut, että olisi tutkittu, että lapset käyttävät väkivaltaa ja kiusaamista toisinaan myös vallan välineenä. Lapsilla on lopulta paljolti samantyyppisiä syitä väkivaltaisuuteen kuin meillä aikuisilla, mutta he ovat vaan syyntakeettomampia siihen - sitä enemmän, mitä vähemmän heillä on ymmärrystä.

Suurin syy väkivaltaan näin maallikkona ajatellen on varmastikin rakkauden ja rajojen puute. Kuitenkin geneettinen taipumus ja luonne vaikuttavat aina myös juurisyyn ohella.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset