Takaisin asiaan

Perussuomalainen arvostaa suomenruotsalaista monikulttuurisuutta

Harmittaa, että heräsin ruotsalaisuuden päivään näin myöhässä. Kuulin sattumalta ohimennen, että joku puhui ruotsalaisuuden päivästä ja osasin yhdistää kuulemani lipputangossa roikkuvaan siniristiin. Aloin miettiä, että tiedänkö varmasti, miksi ruotsalaisuuden päivää vietetään - tarkalleen ottaen. Löysin netistä testin, jolla pääsin koettelemaan sivistystäni suomenruotsalaisuudesta - toisesta kansalliskulttuuristamme.

En kuitenkaan häpeä, vaikka sain tulokseksi heikon 2/5. En esimerkiksi tiennyt, että mikä on merkittävin ruotsalaisuuden päivän tapahtuma tai mikä laulu kuuluu ruotsalaisuuden päivään. Laitan tämän suomensuomalaisten sivistämisen nimittäin suomenruotsalaisten vastuulle. Heidän tulisi tehdä tunnetuksi Suomessa kaikille toinen kotimainen kulttuurimme. Ruotsalaisethan ovat vanhoja sivistäjiämme, joten suomenruotsalaiset: Sivistäkään meitä kulttuuristanne! Erityisesti isäinmaalliselle perussuomaliselle on tärkeää tuntea kansalliset kulttuurimme hyvin. Tietenkään saamelaisuuskin kuuluu arvokkaaseen kansalliseen monikulttuurisuusperinteeseemme.

Ruotsalaisuuden päivää vietetään tosiaan Suomen kaksikielisyyden kunnioittamiseksi ja päivän viettäminen aloitettiin jo vuonna 1908. Päivän tarkoitus on vahvistaa ruotsinkielisen kansanosan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Miksei meillä ole suomenruotsalaisia, kaikille avoimia festareita ruotsalaisuuden päivänä, kun on muidenkin vähemmistöjen, kuten vähemmistöseksuaalien Pridet? Ehkä siksi, että suomenruotsalaiset ovat monissa asioissa etuoikeutettuja toisin kuin vähemmistöseksuaalit, joiden on täytynyt kamppailla oikeuksiensa puolesta. Kuitenkin olisi mukava maistella suomenruotsalaisia herkkuja ja kuunnella iloisia suomenruotsalaisia lauluja.

On yleinen harhaluulo, että perussuomalaiset suhtautuisivat karsaasti suomenruotsalaisiin. Voi tietenkin olla joitakin pieniä kuppikuntia, joilla on ikäviä asenteita. Perussuomalaisissa on paljon myös suomenruotsalaisia ja samoin maahanmuuttokriittisessä liikehdinnässä hyvinkin vahvasti mukana.

Perussuomalaiset vastustavat ainoastaan pakkoruotsia ja vaativat oppilaille mahdolilsuutta aitoon kansainvälisyyteen, jossa voivat valita kansainvälisesti itselleen hyödyllisemmän opiskelukielen ruotsin tilalle niin halutessaan. Tämän vaatimuksen voi pitää täysin erillään suhtautumisesta suomenruotsalaisuuteen. Osa suomenruotsalaisistakin vastustaa pakkoruotsia. Eräs tunnettu suomenruotsalainen pakkoruotsin kiivas vastustaja oli kauniaislainen maailmanennätyspianisti Richard Järnefelt, joka osasi soittaa eniten maailmassa kappaleita ulkoa pianolla ja menehtyi valitettavasti hiljattain. Hän oli tämän vuoksi päällystänyt toilettipytyn istuinrenkaankin Rkp:n leppäkertuin. 

Samalla, kun pakkoruotsista luovuttaisiin, on luovuttava tietenkin myös ruotsinkielen taitovaatimuksista virkojen täytössä niissä kunnissa, joissa ruotsinkielisiä on riittävän pieni vähemmistö. Vahvoilla ruotsinkielisten alueilla vaatimus säilytettäisiin. Katukyltit voisivat olla alueilla, joilla ei ole kymmentä prosenttia enempää ruotsinkielisiä pelkästään suomeksi, mutta toisaalta alueilla, joilla valtaosan äidinkieli on ruotsi pelkästään ruotsiksi. Muualla kylttien paikannimet voisivat olla edelleen suomeksi ja ruotsiksi. Jotenkin tähän tyyliin.

Mitä pienemmäksi suomenruotsalaisten osuus hupenee ja ohi menevät Lähi-idän ja Afrikan kieliryhmät, sitä enemmän olen alkanut arvostaa suomenruotsalaisuutta. Suomenruotsin kuuleminen rauhoittaa minua väestönvaihdoksen edetessä kiivaalla vauhdilla. Sen kuuleminen tuo raikkaita on kaikuja menneisyydestä. Vietin lapsuuteni kesät idyllisessä Hangossa, joka on suomenruotsalaisten kaupunki - pieni paratiisi ainakin kesäisin.

Suomalaista kulttuuria tulee vahvistaa ja siihen kuuluu kiinteästi myös suomenruotsalainen kulttuuri, josta toivoisin, että me suomen suomalaisetkin pääsisimme jatkossa jonkin verran osallisiksi. Kehitettäisiinkö seuraavaksi ruotsalaisuuden päivänä nautittava leivos ja millainen se olisi, jotta se kuvastaisi suomenruotsalaisuuden syvintä olemusta?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (105 kommenttia)

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Olenkin ihmetellyt, mihin ovat hävinneet ne suomenruotsalaisia pieksevät kirjoitukset, joita oli taannoin Usarissa pilvin pimein. On ihan mukavaa, että perussuomalaiset ovat hoksanneet suomenruotsalaisen kansallismielisen potentiaalin.

Muistuttaisin kuitenkin, että suomenruotsalaisesta/kaksikielisestä kulttuurista nautitaan ihan joka päivä avoimesti.

Suomenruotsalainen leivonnainenkin on jo käytössä, Runebergin torttu muun muassa.

Suomenruotsalainen kulttuuri on nimittäin nivoutunut saumattomasti suomensuomalaiseen.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Suomenruotsalaisesta/kaksikielisestä kulttuurista nautitaan ihan joka päivä avoimesti, mutta pakkoruotsista ei.

Myös jotkin "ohituskaistat" tämän toisen kotimaisen osalta eivät ole yhteinen ja päivittäinen nautinnon aihe sille toiselle kotimaiselle.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Ei ole olemassa mitään ohituskaistoja suomenruotsalaisille: Lavikainen saa kulkea näitä kaistoja aivan vapaasti, kunhan tekee sen ruotsiksi.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #21

Haha! Tuo nyt on samaa tasoa kuin konservatiivikristittyjen väite siitä, että entinen avioliittolaki olisi täysin tasa-arvoinen -- saihan senkin puitteissa homoseksuaali vapaasti mennä naimisiin kenen tahansa vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #66

Ei minulla ollut sellaista illuusiota että sinä olisit ymmärtänyt näin monimutkaista asiaa.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä Vastaus kommenttiin #66

Jussilan kommentti 21 vaikutti parodialta, mutta ehkä hän oli sittenkin tosissaan...

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #90

Annahan tulla esimerkkejä niistä ohituskaistoista.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Usein olen helmikuussa himoinnut Runebergin torttua lapsuutta muistellen. Mutta nykyään saattaa syyllistyä toisen kulttuurin omimiseen.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Et sitten varmaan syö pyttipannuakaan (pytt i panna), ja lihapullatkin ovat tulleet Ruotsista. Etkä tietenkään pizzaa.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #98

Eipä sitten sovi syödä hernekeittoakaan torstaisin.

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Tynkkynen tuolla Twitterin puolella taitaa olla erilinjoilla sinun kanssasi. Käyhän katsomassa.

Käyttäjän hennakajava kuva
Henna Kajava

No täytyypä käydä; kiitos vinkistä. Perussuomalaiset ovat nykyään kyllä varmasti moniäänisin puolue, vaikka tietyt teemat ovatkin selkeästi yhteisiä.

Käyttäjän HarriMulari kuva
Harri Mulari

#4 yhteistä on lähinnä muslimivastaisuus.

Käyttäjän hennakajava kuva
Henna Kajava Vastaus kommenttiin #20

Ei muslimivastaisuus, vaan se, että emme kannata ylipäänsä humanitaarista maahanmuuttoa. Yksittäiset poliittiset pakolaiset, joita varten kansainväliset pakolaisuutta koskevat sopimukset on alunperin laadittu ovat tietenkin asia erikseen. Ihmisiä on autettava tasapuolisesti lähellä lähtöalueita, jolloin paluukin usein onnistuu.

Muslimivastaisuus kuulostaa siltä, että se kohdistuisi yksittäisiin ihmisiin, joten tuon termin käyttö on joko ymmärtämättömyyttä tai pyrkimystä mustamaalata persuja. Muslimivastaisuuden sijaan persut ovat erittäin islam-kriittisiä islamilaisten maiden todellisten feministien tavoin. Puolueessa ei haluta ottaa riskiä, että islamilaisen väestön osuuden jatkuvan kasvun seurauksena -samalla, kun kantaväestö vähenee - islamilaiset arvot alkaisivat jossain vaiheessa määrittää suomalaista politiikkaa.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

"Kehitettäisiinkö seuraavaksi ruotsalaisuuden päivänä nautittava leivos ja millainen se olisi, jotta se kuvastaisi suomenruotsalaisuuden syvintä olemusta"

Se on jo keksitty, Gustav Adolfsbakelse

https://sv.wikipedia.org/wiki/Gustav_Adolfsbakelse

Käyttäjän hennakajava kuva
Henna Kajava

Hienoa! Kahvilatunnelmoijana kiinnostaisi, että oletko nähnyt noita leivareita useammassakin kahvilassa nykyään? Olisko hyvää vinkkiä? :)

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

En ole, mutta Helsingissä saattaisi olla, ja jos on niin veikkaisin vaikka Ekbergiä.

Edit: Arvasin oikein, artikkelin mukaan Ekberg valmistaisi 600 kpl tämän viikon aikana myytäviksi.

https://www.pressreader.com/finland/hufvudstadsbla...

PS. Huomasit näköjään Henna, ja jos käyt niin kerro oliko hyvää:)

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Oliko tuo leivos Freudenthaltorttu, uunissa paistettu ja hyvin suomalainen?

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

”Löysin netistä testin, jolla pääsin koettelemaan sivistystäni suomenruotsalaisuudesta - toisesta kansalliskulttuuristamme.”

Ilmeisesti pitää olla perussuomalainen kyetäkseen ajattelemaan niin, että suomenruotsalaisuus on toinen kahdesta kulttuurista Suomessa.

”I Finland finns bara finnar, finskspråkiga och svenskspråkiga finnar”.

-Jörn Donner

Käyttäjän hennakajava kuva
Henna Kajava

Nyt taas vähän tarkkuutta, Max. Olenko sanonut, että suomenruotsalaisuus on toinen kahdesta kulttuurista Suomemssa? Olet vieläpä leikannut viittaamasi kohdan tekstistäni, mutta silti et osaa kertoa sen sisältöä oikein. Kirjoitan siinä *kansalliskulttuureista*, enkä mistä tahansa kulttuureista. Mutta ehkä sinä pidätkin myös esim. somalikulttuuria jo kansalliskulttuurinamme. Odotan vaan, milloin suvaitsevaisto keksii, että otetaan arabia kolmanneksi kotimaiseksi kieleksi täällä, kun sitä puhuvia alkaa jossain vaiheessa olla suvaitsevaiston maahanmuuttopolitiikalla ratkaisevan suuri osuus väestöstä.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Miten niin ”taas”? Mikä ihme on ”kansalliskulttuuri”? Onko sillä jotain tekemistä kansallisuusaatteen kanssa? Lauseesi viittaa selkeästi siihen, että Suomessa olisi kaksi kulttuuria, suomalainen ja suomenruotsalainen, älä turhaan yritä selittää.

Kuka sinä itse asiassa olet vihjailemaan minun kuuluvan johonkin epämääräiseen ”suvaitsevaistoon”? Teillä perussuomalaisilla näyttää olevan omituinen tapa ryhtyä välittömästi luokittelemaan ihmisiä.

Kaksi asiaa tiedoksesi: Tähänkin sait tuotua islamin. Persujen vallitseva harhakäsitys, jota toistatte päivästä päivään on, että islamia ei saa kritisoida. Olen nimenomaisesti kritisoinut islamia, eikä sitä ole minulta kielletty. Puolueenne varapuheenjohtaja länkyttää islamista ja sen mukamas kritisointikiellosta nytkin tällä alustalla. Liittyykö tuollaisen epätoden kertominen jotenkin niin sanottuun ideologiaanne?

Ja toinen: somalikulttuuri on jo Suomessa edustajiensa kautta, niin kuin on irakilainen, afganistanilainen, saksalainen, amerikkalainen, italialainen, kiinalainen, jne.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Kappas vain vietämme Kustaa Aadolfin päivää, joka on samalla myös kastepäiväni. Silloin kun vielä kirjoitin tänne Puheenvuoroon, tapasin kirjoittaa Kustaa Adolfin päivänä tänne Kustaa Aadolfista kirjoituksen.

En ymmärrä miksi ruotsalaisen kulttuurin päivää tulisi viettää juuri tänään. Ainut luonnollinen selitys tälle olisi jotain sellaista, mitä en tohdi sanoiksi pukea. Kustaa Aadolf ja moderni ruotsalaisuus ovat toisistaan kaukana.

Kuitenkin toivon suomenruotsalaisuudelle pitkää olemassa oloa, vaikka suomenruotsalaiset kuulemma muuttavat tänne Ruotsiin suurin joukoin.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

On pitkät perinteet:

Svenska dagen firas bland finlandssvenskarna den 6 november samtidigt som man i Sverige firar Gustav Adolfsdagen. Dagen instiftades av Svenska folkpartiet och firades första gången år 1908. Dagen var avsedd att verka för den finlandssvenska befolkningens sammanhållning och har sedan dess fungerat som ett slags nationaldag för den svenskspråkiga befolkningen i Finland.

Svenska dagen är således äldre än både Svenska flaggans dag (sedermera Sveriges nationaldag), som instiftades 6 juni 1916, och Finlands nationaldag Självständighetsdagen instiftad 6 december 1917.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Kirjoita suomeksi, mitä mahdat tarkoittaa...

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #12

Laitoin Ruotsiin ruotsiksi, mutta viittasin pitkillä perinteillä / perustamisajankohdalla tähän kirjoittamaasi

"Kustaa Aadolf ja moderni ruotsalaisuus ovat toisistaan kaukana."

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #13

Kustaa Aadolfin tapa hallita ja vaikuttaa ovat hukkuneet pois jo ajat sitten.

Kukahan huippupoliitikko mahtaa kuunnella Kustaa Aadolfin tavoin nuhdesaarnaa liittyen 6. käskyn noudattamatta jättämiseen pastoriltaan nykyisin?

Käyttäjän Savolax kuva
Jukka Heikkinen

Suomalaisia syytetään esim. tervan vuoksi kolonialismistista mutta samaan aikaan juhlitaan ruotsalaisia...

Huomaako joku ristiriitaa?

Samalla joku voisi esittää venäläisten päivää samoilla argumenteillä ruotsalaisten liputuspäivän kanssa...

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Ruotsalaisethan vedättivät voiton taskuihinsa tuolloinkin...

Käyttäjän Savolax kuva
Jukka Heikkinen

Niinpä mutta kun Suomen puusta oli revitty niin edelleen me kaikki olemme syypäitä orjuuteen Amerikassa...

Eikös se näin mene?

Voisiko joku selittää kuvion?
Helsingin, Turun ja Tampereen yliopistot älkää vaivantukot...

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Älykäs vie aina tyhmempää.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

"Suomen venäläinen kansanpuolue" on hyvinkin mahdollista ilmestyä lähi vuosina maamme poliittiselle kartalle. Jo nykyisellä populaatiolla voisi irrota eduskunnasta paikka jos toinenkin. Ihme, ettei vielä kukaan "Ilja tai dosentti-desantti" ole perustanut puoluetta!

Kehitys näyttäisi siltä, että suomenruotsalaiset jäävät pian joidenkin muiden kansalaisuuksien varjoon, vaikka kielipolitiikasta pidettäisiinkin kiinni.

Enivei, jos näin joskus käy, niin suomalaisiahan siitä taas syytetään. Impivaaralaiset ja etc...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Miksi haluaisit Helsingissä vaihtaa perinteiset katukyltit sellaisiksi, että niistä otettaisiin ruotsinkielinen kadunnimi pois? Nuo kyltithän kuuluvat kaupunkikuvaan olennaisesti ja katujen nimetkin ovat tunnettuja kantakaupungissa miltei kaikille asukkaille niin suomeksi kuin ruotsiksikin. (Viittaan siihen 10%:n rajaan.)

Käyttäjän mikanter kuva
Mika Keränen

Asiaa, Kajava, asiaa.

Kuten muuan takavuosien suuri suomalainen kansanjohtaja asian sanoitti: "Eivät kysy tämän maan pellot, mitä kieltä niiden kyntäjä puhuu..." :D

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ainoa valloittajakansa näillä kulmilla on ollut Venäjä, joka valloitti Ruotsin itäisen osan vuonna 1808.

Ei täällä koskaan ennen autonomian aikaa ole ollut minkäänlaista juridista valtiohallintoa erikseen, vaan siinä vaiheessa, kun jonkinlainen valtio on alkanut saada merkitystä alueella, se on jo heti alunperin ollut Ruotsi. Toki täällä metsissä asusteli omituisia ugrilaista muinaiskieltä puhuvia heimoja, mutta ne olivat vähän kuin kuriositeetti ruotsalaisen valtiohallinnon kannalta katsottuna.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

Olimme Ruotsin vallan alla.

Wiki: "vaikuttivat osaltaan ruotsalaisten mahdollisuuksiin valloittaa alueita Suomesta" - Ruotsin "orastava valtakunta pyrki kilpailemaan Saksan ja Tanskan kanssa vaikutusvallasta Baltiassa ja Suomenlahden ympäristössä taistelemalla pakanoita vastaan ja valloittamaan näiltä maita."

"Ruotsin suurvallan aika – Ruotsi valloittaa lisää Karjalan alueita"
https://fi.wikipedia.org/wiki/Karjalan_historia#Ru...

"Ristiretkien jälkeen niiden vanavedessä tapahtunut ruotsalaisten kolonisaatio johti myös konflikteihin suomalaisten ja ruotsalaisten välillä"

Kyllä sanoisin, että Ruotsi (Venäjän ja muiden lisäksi) on ollut Suomen valloittaja. Ruotsi on suorastaan kolonisoinut Suomea.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #27

Ruotsin ja Venäjän tai aiemmin Novgorodin valtioiden välillä on toki käyty monia rajankäyntejä, sotien tuloksena tai ilman. Mutta kyse on aina ollut Ruotsista toisena osapuolena.

Ruotsi on suurvalta-aikanaan vallannut Venäjältä alueita, se on totta. Jos ajatellaan nykyistä Ruotsin ja Suomen välistä valtiorajaa, niin sehän on täysin "keinotekoinen" niin sanotun Suomen Sodan tuloksena Venäjän piirtämä raja. Pohjoisessa se halkoo suomalaisasutusta ja etelämpänä ruotsalaisasutusta.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #30

"Mutta kyse on aina ollut Ruotsista toisena osapuolena."

Onhan niitä osapuolia ollut monenlaisia. Mutta nyt oli kyllä puhe suomalaisista.

"Ruotsi on suurvalta-aikanaan vallannut Venäjältä alueita, se on totta."

Mistä Ruotsin suurvalta ei olisi vallannut alueita? Aika kauaksi pitää matkata.. Jonnekin Sveitsiin, Espanjaan ja Italiaan eivät ehkä yltäneet valloittamaan.
Mutta nyt olikin kyse suomalaisalueiden valloituksista.

"Jos ajatellaan nykyistä Ruotsin ja Suomen välistä valtiorajaa, niin sehän on täysin "keinotekoinen""

Mikä valtioraja ei ole keinotekoinen?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #32

Haluaisin pyytää Tonia vielä selventämään, että keneltä Ruotsi nykyisen Suomen alueen valtasi, kun kerran olet sitä mieltä, että se on vallannut Suomen? Kuka täällä piti sitä valtaa ennen valtausta?

Onhan Ruotsi saman tulkinnan mukaan vallannut yhtäläiseen oman Lappinsakin jostain Umeån kohdalta ylöspäin, koska sielläkin on iät ajat asustellut suomensukuisia kansoja.

Käyttäjän mikanter kuva
Mika Keränen Vastaus kommenttiin #27

"Kyllä sanoisin, että Ruotsi (Venäjän ja muiden lisäksi) on ollut Suomen valloittaja. Ruotsi on suorastaan kolonisoinut Suomea."

Voi olla.

Mutta kannattaa miettiä, mitkä olivat suomalaisten (tai heidän esi-isiensä) vaihtoehdot joskus viime vuosituhannen alussa. Suomalaisia (nyk. varsinais-suomalaisia), hämäläisiä ja karjalaisia oli surkean vähän ja lisäksi näiden heimojen asuinalueita erottivat toisistaan mittaamattomat erämaat. Tällä Suomen niemellä asuvilla esi-isillämme ei yksinkertaisesti ollut realistisia mahdollisuuksia itsenäiseen valtionmuodostukseen 1100- tai edes 1200-luvulla. Niin että jonkin sortin "kolonisaatio" oli tuossa tilanteessa väistämätöntä.

Ja jos mietitään svealaisten (ja lännen kirkon) yhdessä suorittaman "valloituksen" kontrafaktuaalisia vaihtoehtoja, niin ei hyvältä näytä. Käytännössä ainoa vaihtoehto näet oli venäläisherruus Novgorodin alaisuudessa, mikä sinänsä ei ehkä olisi ollut vielä katastrofi, sillä vanha Novgorod oli suhteellisen siedettävä herra; mutta sen seuraaja, Moskova, oli kaikkea muuta. Katsopa idän valtapiiriin jääneiden itämerensuomalaisten lähisukukansojemme tilannetta nykyisellään. Ne ovat parhaimmillaankin sukupuuton partaalla ja pahimmissa tapauksissa jo kokonaan sulautuneet venäläisiin.

No, tietysti olisi ollut vielä baltialainen vaihtoehto, eli päätyminen virolaisten serkkujemme tapaan saksalaisten rosvoparonien maaorjiksi. Sitä kautta ulottuvillemme tosin olisivat tulleet länsimaisen sivilisaation perusteet, mutta virolaisten (ja miksei liiviläisten ja lättiläistenkin) esimerkistä huomaamme, että saksalaisherruudessa ne realisoituivat näiden maiden alkuperäisväestölle tuskastuttavan hitaasti, itse asiassa vasta niiden itsenäistyttyä 1900-luvulla. Ruotsin laki edusti aivan toisenlaista länsimaisuutta kuin saksalaistyyppinen feodalismi, jonka kohteena eteläiset sukukansamme joutuivat elämään. Virolaisillahan on itse asiassa kokemusta paitsi saksalais- ja venäläisherruudesta myös lyhytaikaiseksi jäänyt ruotsalainen vaihe 1600-luvulla; he muistelevat noita vuosia "hyvänä Ruotsin aikana" (hea Rootsi aeg).

Ei tarvitse olla mikään svekomaani tai "pakkoruotsin" puolustaja (en ole kumpaakaan) antaakseen tälle historialliselle tosiasialle sen ansaitseman arvon.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #37

"historialliselle tosiasialle sen ansaitseman arvon."

Arvo sillä tietysti on, kuten kaikella muullakin.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #27

#27: "Ruotsi on suorastaan kolonisoinut Suomea."

Aivan, näin nykyisen Ruotsin alueelta tuli ihmisiä nykyisen Suomen alueelle. Kalastusta harjoittavia yhteisöjä siirtyi aluksi Ahvenanmaalle ja Turun seudulle.

"kolonisoida" = Aloittaa uusi kolonia

"kolonisoida" = perustaa siirtokunta, asuttaa.

https://www.suomisanakirja.fi/kolonisoida

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Juha, ei täällä ole asunut unkarilaisia, hanteja eikä manseja. He puhuvat ugrilaisia kieliä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #91

No juu, käytin "ugri"-sanaa slangityylisesti kaikista suomensukuisista heimoista. Siihen törmää usein.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Eräille ihmisille näyttää jääneen melkoinen trauma niistä ruotsin oppitunneista koulussa...

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

En usko että kyse on ruotsintuntien traumoista vaan persujen tavasta lyödä vähemmistöjä, olkoot ne sitten etnisiä-, seksuaali- tai kielivähemmistöjä. Omat ongelmat on helpompi kanavoida muiden syiksi.

Nythän ruotsia äidinkielenään puhuvat suomalaiset vievät meidän verorahat ja opiskelupaikat.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

Kiitos kysymästä, kyllä jäi :)
On siitä toki selvitty, mutten lapsilleni moista pakkoa halua. Opiskelevat ruotsia sitten kaikin mokomin vapaaehtoisesti mikäli niin haluavat. Onneksi suurin osa kansalaisista vastustaa pakkoruotsia eli voisi olettaa muutoksen olevan vääjäämätön. Kyseessä ei ole mikään persujen maaginen salajuoni. Myös v. 2011 eduskunnasta suurin osa oli pakkoa vastaan :
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000889275.html
En tiedä nykyisiä lukuja. Sen tiedän etten ihan helpolla äänestäisi ketään, joka ilmoittaa olevansa pakkoruotsin kannalla.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #55

Sopiiko kysyä, mikä niissä ruotsin kielen tunneissa traumatisoi sinua? Omasta puolestani voin sanoa, että me pidimme ruotsin kieltä yhtenä niistä kielistä, joita koulussa opetettiin. Ei ruotsin kieli ollut missään erikoisasemassa.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Rintalan kannattaisi olla ylpeä siitä, että suomalaisetkin saivat joskus olla osa todellista suurvaltaa. Sivistyshän sinne Suomeen on lännestä tullutta, aivan puhtaasti. Eikä ihme, järjestään kaikki Euroopan johtavat tiedemiehet joko vierailivat tai jopa asuivat pitkiä aikoja silloisessa suurvalta-Ruotsissa.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

"kannattaisi olla ylpeä siitä, että suomalaisetkin saivat joskus olla osa todellista suurvaltaa."

Olisi sen suurvaltaan liittymisen voinut ehkä tehdä muutoinkin kuin tappamalla?
Tietenkin Suomi on hyvinvointivaltio paljolti tuon valloittamisen ja tappamisen ansioista. Ei sitä voi kiistää. Liittäminen (valloittaminen) tappamalla on ilmeisesti siinä mielessä hyvä asia, että sillä saa yleensä aikaan muutoksen parempaan.

Jostain syystä natsien kohdalla tuo toisten tappaminen nähtiin kuitenkin huonona tapana ;)
Ja kun ruotsalaiset valloittivat Suomea ja tappoivat suomalaisia, sitä pidetään hyvänä asiana, siis joissakin piireissä.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #29

Täysin asiaton kommentti sinulta, eikä ansaitsisi minkäänlaista vastausta. Eivät ruotsalaiset suomalaisia mitenkään systemaattisesti tuhonneet, joten älytön vertauksesi natseihin on täysin harkitsematon provokaatio. Tyypillinen kylläkin sinulle, harvoin sinulla on mitään asiaa kommenteissasi ollut.

Mikäli suomenruotsalaiset etunenässä eivät olisi ajaneet itsenäisyyttä ja suomen kielen asemaa, ei Rintala olisi noin pahasti traumatisoitunut kielen opiskelusta.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #31

"Eivät ruotsalaiset suomalaisia mitenkään systemaattisesti tuhonneet"

Kyllä monia kyliä ja asutuksia tuhottiin täysin. Ei se ollut mitenkään ruotsalainen erikoisuus. Valloittaessa alueita usein toimittiin niin.

"Mikäli suomenruotsalaiset etunenässä eivät olisi ajaneet itsenäisyyttä"

Ketkä oli etunenässä? Suomessa syntynyt suomalaisuusaatetta ajanut Svinhufvud, jonka juuret oli Ruotsissa?

Lenin taisi Suomelle sen itsenäisyyden myöntää?

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #35

No, esimerkiksi Pehr Evind Svinhufvud af Qvalstad, Thesleffit, Heinrichsit, Helsingiukset, jne. Kummallista, kuinka paljon aatelisia tuossa joukossa on.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #38

Halusiko joku heistä kenties Suomen kuninkaaksi ja siksi kannattivat itsenäisyyttä? Valitsivat sitten kuninkaaksi saksalaisen, koska Saksa haluttiin pitää Suomelle läheisenä.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #45

Rintala on jostain vähän saanut tietää jotakin, tekee sitten päätelmiä omien kykyjensä pohjalta. Tuloksena on sitten näitä kommentteja, joihin vastaaminen edellyttäisi, että Rintala ensin opiskelisi historiaa jonkun täysjärkisen johdolla.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #78

Esimerkiksi ”pedagogin” avulla?

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #80

Ko. pedagogin pitäisi olla omaksunut stoalaisen elämänasenteen, täydellisesti. Niitä on aika harvassa. Koska homma olisi kokopäiväinen, korvauksen pitäisi olla yli 6.000€/kk, silloin olosuhdelisä sisältyisi palkkaan.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #81

Arvasitko, ketä tarkoitin ”pedagogilla”?

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #83
Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #78

"Rintala on jostain vähän saanut tietää jotakin, tekee sitten päätelmiä omien kykyjensä pohjalta."

Missä minä nyt päätelmän olen tehnyt? Esitin kysymyksen.
Ja faktaa on se, että haluttiin saksalainen kuningas juuri tuosta syystä. Se lukee Peda.net:n sivuilla.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #35

"Lenin taisi Suomelle sen itsenäisyyden myöntää?"

Vai "myöntää". Suomi julistautui itsenäiseksi. Jossain vaiheessa alkoi tulla kansainvälisiä tunnustuksia tuosta julistuksesta. Venäjä tunnusti ensimmäiseksi lähinnä siksi, että toimintasuunnitelma punaisten vallankaappauksesta oli jo valmis, Venäjän bolshevikkihallinnon laatimana.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #39

"Vai "myöntää". Suomi julistautui itsenäiseksi."

Kyllä näin oli. Mutta länsimaat eivät olisi tunnustaneet Suomen itsenäisyyttä ilman Leninin allekirjoitusta. Ne vaativat Leninin tunnustavan sen ensin.

Se, miksi Lenin myönsi Suomelle itsenäisyyden, on taas eri tarina.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #43

Kansainväliseen diplomatiaan kuuluu sellainen piirre, että emämaalta odotetaan ensimmäistä tunnustusta siitä eronneelle ja itsenäistyneelle osalle. Sääntö se ei ole, kunhan on kutyymi.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #29

Eroaako tuo jotenkin Norrlannista, jossa ei tainnut mitään valtiojärjestelmää ennestään olla? Skåne sitävastoin lienee kiistatta valloitettua aluetta. Ei sellaista voi valloittaa, jota ei ole olemassa.

Yhtä lailla vaikkapa veronkanto perustuu edelleenkin väkivaltakoneiston käyttöön, tai ainakin sen uhkaan. Ajattelitko että hämäläiset olisivat ryhtyneet sopuisasti nöyriksi veronmaksajiksi, kunhan verottamaan ruvennut osapuoli olisi ollut useamman sukupolven turkulainen. Voin kertoa, ettei Tampereella maksettaisi vieläkään veroa turkulaiselle voudille.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #46

Ei se eroa Norrlannista sen enempää kuin Varsinais-Suomesta tai muistakaan alueista joihin Ruotsi kasvoi. Tällä logiikalla voi väittää että yhdistyneet Sveanmaa ja Göötanmaa valloittivat mm. Ruotsin ja epäilemättä tappoivat ruotsalaisia.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #48

Välillä tanskalaisetkin valloitti Ruotsin, tai ison osan ainakin. Ja tappoivat Ruotsin aateliset. Mm. 1520 verilöylyssä vain Kustaa Vaasa selvisi.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #29

Otit sitten peloissasi pois ne natsivertailut, hyvä niin.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #50

Valitettavasti en ottanut. Koska en ole peloissani.
Enkä edes enää voi muokata viestejä, joihin on joku vastannut.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #52

Vaikutat kyllä kovin pelokkaalta.

Käyttäjän PekkaNrnen kuva
Pekka Näränen

Itse näen, olematta mikään juristi, että yksi tärkeimmistä Ruotsin vallan ajan perinnöistä meille on ollut länsimainen lainsäädäntö, mm. vuoden 1734 lait, jotka ovat ohjanneet siviililainsäädäntöämme ja pysymistämme yleisesti ottaen oikeusvaltiona yli Venäjän vallan ajan ja oikeusperiaatteina aina nykypäivään asti.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Ruotsin vallan ajan perinnöistä"

Jopa tuollainen sanamuoto ohjaa ajttelua väärille raiteille. Voidaan puhua "Ruotsin ajasta" tai "Ruotsin valtion ajasta". Tuo "Ruotsin vallan aika" kuulostaa siltä, että täällä olisi pitänyt valtaa joku ulkopuolinen taho, jolle se valta ei olisi kuulunut. Nykyisen Suomen alue vain oli yksinkertaisesti yksi Ruotsin lääneistä, tasavertaisena muiden kanssa. Emme nykyäänkään sano, että "Skåne on Ruotsin vallan alla", vaikka nimenomaan Skånen kohdalla tuo sanonta osuisi lähemmäksi oikeaa kuin Österlandin kohdalla aikoinaan. Ruotsihan valloitti Skånen Tanskalta.

Käyttäjän PekkaNrnen kuva
Pekka Näränen Vastaus kommenttiin #60

Tuo Ruotsin vallan aika ja Venäjän vallan aika ovat yleisesti käytössä olleita termejä, niissä voi kyllä nähdä tietyn arvolatauksen, esim. jälkimmäisestä käytetään yleensä neutraalimpaa nimitystä autonomian aika. Ehkä nykyään ei enää niin käytetä noita, omat historianopiskeluni ajoittuivat 1970-luvulle ...

Juha, oliko sinulla kommenttia itse asiaan? :)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #62

Tietysti Ruotsin voimassa pysyneet lait Suomen Autonomisessa Suuriruhtinaanmaassa ylläpitivät elämänmuodon jatkumista ennallaan täällä. Tilanne on jollain tavoin sama kuin Hong Kongissa sen siirryttyä Kiinan autonomiseksi alueeksi. Ja samalla tavalla kuin Kiina on antanut merkkejä sovittujen privilegioiden kyseenalaistamisesta, myös sortokausien tsaarit pyrkivät Suomen asemaa murskaamaan.

Käyttäjän PekkaNrnen kuva
Pekka Näränen Vastaus kommenttiin #63

Autonomiaa todellakin alettiin kaventamaan jo Aleksanteri III:n hallituskaudelta 1880- luvulta lähtien.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #60

"Nykyisen Suomen alue vain oli yksinkertaisesti yksi Ruotsin lääneistä, tasavertaisena muiden kanssa."

Eikä ollut tasavertainen. Suomesta haettiin mm. nuoria miehiä sotilaiksi väkisin. Muualta ei.

Itse asiassa, koska ruotsalaiset (Kaarle XII johdolla) veivät väkisin 6000 suomalaista nuorta miestä sotaan muualle (Pohjan sota), oli itänaapurin helppo vallata Suomi 1714 ja laittaa Isoviha päälle.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #68

#68: Eikä ollut tasavertainen. Suomesta haettiin mm. nuoria miehiä sotilaiksi väkisin. Muualta ei.

"Älä levitä huhuja tai valheita." Koeta muistaa tämä.

Sotaväenottoja järjestettiin nykyisen Suomen alueella. Nyt sitten väität, että muu osa Ruotsin sotaväestä oli vapaaehtoisia?

Tämä on nyt vähää vaille, että nämä sinun tällekin palstalle jättämäsi kommentit menevät toimituksen arvioitaviksi.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #88

"Nyt sitten väität, että muu osa Ruotsin sotaväestä oli vapaaehtoisia?"

Löysin vain maininnan suomalaisista pakkosotilaista, jotka eivät saaneet lähteä kotiin, kun muut saivat.
Onko sinulla parempaa tietoa?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #101

Kysyin Googlelta, hur rekryterades soldater? Vaikkapa tuossa linkissä alla 1700-luvun alusta tietoa. Sinä kuitenkin esitit väitteen, joten todistustaakka lienee sinulla. Miksi päättelit, että koska et löytänyt tietoa, vain itäisestä valtakunnanosasta olisi pakotettu palvelukseen? Eikö silloin olisi luonnollista päätellä, että ei tiedä miten asian laita oli?

http://www.tacitus.nu/karoliner/armeer/sverige/org...

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #102

Aina yhtä optimistinen Max laittaa ruotsinkielisen linkin ja olettaa peruspersun sitä osaavan lukea/ymmärtää. Linkki on ruotsalaisperäinen, joten vaikka se olisi suomeksi kirjoitettu niin sillähän ei ole mitään todistearvoa persulle.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #102

"koska et löytänyt tietoa"

Kerroin löytäneeni.

"Vaikkapa tuossa linkissä alla 1700-luvun alusta tietoa."

Siellä oli lähinnä sana frivilliga. Ei ollu våld eikä ofrivillig sanoja. En jaksa kokonaan lukea noin pitkää juttua..

Löytyi sieltä tuollainen suomalaisiin viittaava lause: "Männingsregementena var, med undantag av de finska, bara en engångsrekrytering."

Eli muilla oli vapauksia, mutta suomalaisilla ei.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #101

Et voi perustella perusteetonta, propagandistista väitettäsi tietämättömyydelläsi ja heikolla ymmärryskyvyllä. Tämä kommenttipalsta ei ole mikään https://peda.net/oppimateriaalit opetuspalsta, jolla kaltaistesi levittämään propagandaan puuttuttaisiin peruskoulun ja lukion oppimateriaaleilla. Kommentoijalla pitää olla edes alkeelliset tiedot kommentoimastaan asiasta ennen kuin hän ryhtyy kirjoittamaan kommenttiaan.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #103

"Et voi perustella perusteetonta, propagandistista väitettäsi tietämättömyydelläsi ja heikolla ymmärryskyvyllä"

Mihin väitteeseen viittaat? Kun nyt itse esitit väitteen, että minä olen vedonnut heikkoon ymmärryskykyyni, niin voisitko todistaa tuon väitteesi! Vai jätämmekö perusteettoman ja propagandistisen väitteesi vain heikon ymmärryskykysi todisteeksi ;)

Ja seuraavassa viestissäsi (#104) kiusasit monella tapaa. 1) Esitit perättömän väitteen, että persut eivät ymmärrä ruotsia. 2) Esitit perättömän väitteen, että persut eivät arvosta ruotsalaisperäistä tietoa. 3) Lisäksi nimitit minua peruspersuksi. Näiden väitteiden (1 ja 2) paikkansapitävyydeksi on turha pyytää sinulta todisteita. Ne on vain siréniläistä propagandaa.

Oletko aina yhtä ilkeä toisia kohtaan? No olethan sinä. Sinä ilmeisesti tykkäät aliarvioida, vähätellä ja kiusata toisia. Noh, kukin tavallaan.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Ruotsin kustaviaanisilla (itsevaltaisilla) perustuslaeilla oli tietenkin ratkaiseva vaikutus siihen, että Venäjän tsaari oli valmis myöntämään Suomelle autonomian.

Vuoden 1734 laki (astui voimaan 1736) kumosi Kristofferin maan- ja kaupunkilain ja syrjäytti Mooseksen lain (!) jota oli 1600-luvulta lukien noudatettu osana oikeusjärjestystä.

Laki oli ensimmäinen kattava siviilioikeuden (siis säädännäisoikeuden) kodifikaatio maailmassa ja siinä mielessä hyvin edistyksellinen. Esimerkiksi Preussi sai ensimmäisen kodifikaationsa 1792, mutta se oli tasoltaan Ruotsin lakia huomattavasti heikompi. Saksassa ensimmäinen yleinen laki, ”Bürgerliches Gesetzbuch”, astui voimaan ylisata vuotta myöhemmin.

Suomen osalta vuoden 1734 lain pysyvyys on hämmästyttävä: oikeudenkäymiskaari on edelleen voimassa lukuisista uudistuksista ja muutoksista huolimatta. Ruotsin oikeudenkäyntiuudistuksen yhteydessä 1948 säädettiin kokonaan uusi laki ja vanha oikeudenkäymiskaari kumottiin.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #65

Kun nyt aloit, niin laita muutamalla ranskalaisella viivalla keskeiset lainkäytön periaatteet ja oikeushyvät, mitä tämä ruotsalainen vuoden 1734 laki piti sisällään. Pyydän tätä siksi, että persut tulisivat tietämään, että tämä laki ei ollut voimassa Venäjällä. Sekä siksi, että persut tulevat tietämään, että kyseessä ei ollut säädös kansan orjuuttamiseksi Ruotsissa.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #82

Venäjällä oli tuohon aikaan vielä voimassa Iivana Julman laki ja maaorjuus, joka lopetettiin 1861, nimellisesti.

Professori Lars Björne, joka ohjasi lisensiaatintutkintoni jaksoa ”Pohjoismainen oikeus- ja yhteiskuntahistoria” piti vuoden 1734 lakia eurooppalaisena merkkipaaluna lainsäädännön alalla. Jos se olisi kirjoitettu vaikkapa saksaksi, se olisi toiminut lähes koko Euroopan laajuisena kodifikaationa.

Lakikirjassa on 313 sivua ja hakemisto sekä “Muutamat yhteiset Oijennus nuorat”. Nämä olivat Olaus Petrin tuomarinohjeet 1530-luvulta, jotka oli julkaistu ensimmäisen kerran painettuna vuonna 1616. Tuomarinohjeet kuuluivat satoja vuosia lakikirjan yhteyteen sekä Suomessa että Ruotsissa.

“Väärin saatu ei ole saatu”, “Se tekee lakia vastaan, joka tekee lain tarkoitusta vastaan”, “Ei kukaan voi antaa toiselle suurempaa oikeutta kuin hänellä itsellään on”, “Hyvä ja älykäs tuomari on parempi kuin hyvä laki”, “Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, ei saata olla lakikaan” ovat viitoittaneet tietä tuomarille.

Ohjeet olivat sananmukaisesti ohjeita, ne eivät olleet lain tapaan velvoittavia. Ohjeissa on lisäksi kohtia, jotka on toteutettu vuoden 1734 laissa. Tällainen on muun muassa periaate, jonka mukaan valan avulla ei voi tukea kannetta, vaan puolustaa syyttömyyttään.

Ohjeilla on ollut merkittävä painoarvo. Heikki Ylikankaan mukaan “tuomarinohjeet ja vuoden 1734 laki ovat muodostaneet toisiaan hyödyttäneen ja toisiaan täydentäneen kokonaisuuden. Ohjeiden joustavuus, vapaamie- lisyys ja avara humanismi ovat olleet lieventämässä ja pehmentämässä lain jäykkyyttä ja vanhanaikaista ankaruutta – määräsihän se kaikkiaan 68:sta eri rikoksesta seuraamukseksi kuoleman. Toisaalta vuoden 1734 laki on täsmällisine säännöksineen ehkäissyt ja hillinnyt niitä, jotka tuomarinohjeiden väljyyttä hyväksi käyttäen ovat tähdänneet haluamiinsa muutoksiin.

https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kir...

Vuoden 1734 lain suomensi Turun- ja Porin läänin lääninsihteeri Samuel Forsen (k.1744). Ensimmäinen suomenkielinen käännös ilmestyi vuonna 1759. (Ruotzin Waldacunnan Laki; painettu 1759). Uudenaikaisessa kieliasussaan laki ilmestyi vuonna 1865 Gustaf Cannelinin (k.1885) suomentamana.

Lain kaaret (luvut) olivat:

Naimisen Caari
Perindö Caari
Maan Caari
Rakennus Caari
Cauppa Caari
Pahategon Caari
Rangaistus Caari
Ulosmittaus Caari
Oikeudenkäymisen Caari
Registeri
TUOMARIN Oijennus nuorat

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Kajava, moderoitko kirjoituksiasi lainkaan, vai saavatko puoluetoverisi tapansa mukaan päästää suustaan mitä roskaa tahansa?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Luulisi Kajavan tienneen jo kirjoittaessaan millaisia kommentteja tähän tulee perussuomalaisilta, ja muiltakin.

Käyttäjän PekkaNrnen kuva
Pekka Näränen

Kajava on täyspäisimpiä perussuomalaisia, vaikka en hänenkään kanssaan välttämättä monesta asiasta ole samaa mieltä.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Mikä vaihtorumba siitä tulisi, jos joka kerta kun jonkun kunnan/alueen kielienemmistön ja -vähemmistön suhde muuttuisi niin kyltit menisivät uusiksi. Tulisi vain lisää sellaisia kustannuksia yhteiskunnalle joista ei olisi mitään käytännön hyötyä.

Avaajalla on jäänyt tässä kohtaa ajatus pahasti kesken.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

"Vietin lapsuuteni kesät idyllisessä Hangossa, joka on suomenruotsalaisten kaupunki - pieni paratiisi ainakin kesäisin."

Hangossa, vaikka kaksikielinen kaupunki onkin, enemmistö puhuu äidinkieleltään suomea. Kesäisin suhdeluku muuttuu radikaalisti suomenkielisten hyväksi.

Käyttäjän ajjmikkola kuva
Jouko Mikkola

"Suomenruotsalaiset ovat ruotsalaisia", kirjoitti suomenruotsalainen Tom Sörhannus aikanaan Ruotsin lehdessä, toki ruotsiksi. Kuinkahan moni heistä tosiaan pitää itseään enemmän ruotsalaisina kuin suomalaisina? Eikös suomenruotsalaisten kulttuuri ole myös jokseenkin sama kuin ruotsalainen kulttuuri.

Kjell Herbertsin tutkimus suomenruotsalaisten asenteista suomenkielisiä kohtaan, taisi muuten jäädä suomenkielisessä mediassa täysin vaille huomiota. Jätettiin varmaan tahallaan pois, mutta tässä se on ruotsiksi.

"Anti-finska attityder på många håll"

https://svenska.yle.fi/artikel/2013/08/02/herberts...

Käyttäjän PekkaNrnen kuva
Pekka Näränen

Tuollaiset Sörhannuksen näkemykset edustavat onneksi pientä vähemmistöä, kiihkosvekomaniaa ja kiihkofennomaniaa on ollut aina.

Käyttäjän ajjmikkola kuva
Jouko Mikkola

Niin olihan se SFP:oppi-isä ja ihannoitu Axel Olof Freudenthal ihan kunnon rasisti tiettävästi.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Jos tarkastellaan suomalaisuutta uhkaavaa kulttuuri-imperialismia, niin ruotsalaisuus ei oikestaan ole iso uhka. Tilanne ei ainakaan ole eskaloitumassa, vaikka pakkoruotsi nyt harmittaa sen mitä pakkovenäjäkin harmittaisi. Venäläisissukuisiahan taitaa elää Suomessa kutakuinkin sama määrä kuin suomenruotsalaisia.

Uhka ei vielä ole islaminkaan kulttuuri-imperialismi, vaan tällä hetkellä suurin uhka suomalaisuudelle on näkemykseni mukaan angloamerikkalainen kulttuuri. Tietotekniikka ja viihdeala ovat täysin tämän megakulttuurin hallussa.

Se on sitten oma asiansa, miten suomenruotsalaisuus saadaan säilytettyä haittaamatta liiaksi suomalaisten opintoja ja virkauraa. Pidän tuota säilyttämistä ja kehittämistä ihan kannatettavana asiana, vaikken blogistin kanssa ihan samaa mieltä taida joka asiasta ollakaan.

Käyttäjän ajjmikkola kuva
Jouko Mikkola

Luin kerran yhden ahvenanmaalaisen mielipiteen ruotsin kielestä, hän oli sitä mieltä että sitä ei enää pelasta mikään Manner-Suomessa. Niin minäkin luulen, jos ei sitä sitten väkipakolla yritetä tulevaisuudessa mantereella ylläpitää.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Suomenruotsalaisten määrä on edelleen samalla tasolla kuin 1800-luvun lopulla:

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thu...

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

#72

Mikä ”ruotsalaisuus” Suomea uhkaisi, riikinruotsalaisuusko? Suomalaisuutta ovat aivan samassa mitassa niin suomenruotsalaisuus kuin suomalaisuuskin. Ei suomenruotsalaisuutta ole muualla kuin Suomessa. Harvat riikinruotsalaiset edes tuntevat sen ja yllättyvät, kun heille puhuu parempaa ruotsia kuin he itse.

Miten suomenruotsalaisuus, suomalaista kun on, voisi jollain tavoin uhata suomalaisten opintoja ja virkauraa?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

"Se on sitten oma asiansa, miten suomenruotsalaisuus saadaan säilytettyä haittaamatta liiaksi suomalaisten opintoja ja virkauraa."

Mitä ihmettä tuo tarkoittaa, et kai vihjaile jonkinlaiseen eliminointiin?

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Ilahduttavaa on myös todeta että ruotsin kielen suosio on vähitellen alkanut kasvaa alueellisesti. Muutos on toki aluksi hidas.

Lounaisrannikolla ruotsinkielisten päiväkotien paikat ovat jatkuvasti täynnä ja lisää paikkoja on tulossa. Yhä useampi puhuu arkikielenään ruotsia vaikka virallinen äidinkieli on suomi. Näin kaksikielisyyden merkitys ja arvo kasvaa.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Kuitenkin ne lukeneimmat suomenruotsalaiset aidommasta päästä muuttavat tänne Ruotsiin yhä enenevässä määrin.

https://vaestotiede.wordpress.com/2015/07/24/suome...

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ruotsiin-muutta...

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

Kerro Pertti, miten ihminen on jotain aidommasta päästä?

Joku asia on aito tai epäaito, esim aito Edelfeltin maalaus/epäaito, Edelfeltin maalauksen väärennös.

Jako on siis dikotominen. Esität nyt kuitenkin, että joku henkilö voi olla aste-erojen tapaan aito tai aidompi. Perustele kantasi.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #97

Tarkoitin, että sitä aidompi mitä huonompi suomen taito.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

"Eräs tunnettu suomenruotsalainen pakkoruotsin kiivas vastustaja oli kauniaislainen maailmanennätyspianisti Richard Järnefelt."

Mahtoiko R. J. (ent. Riku Rauanheimo) olla suomenruotsalainen?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Jos ei ollut niin kävisi varmaan vaihtarina Jean Sibeliukseen, jota ruotsinkieltä kaihtavat kehuvat autuaan tietämättöminä siitä, että Jannen äidinkieli oli ruotsi.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Siunattiin/muistotilaisuus Ritarihuoneella.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset