Impivaaralaisuus on ilmastoystävällistä
Valitettavasti parhaillaan Puolassa käytävässä ilmastokokouksessa on jouduttu toteamaan, että globaalit päästöt ovat kasvaneet sitten edellisen ilmastokokouksen. Suomessa päästöt henkeä kohden ovat melko korkeat lämmityskustannusten ja energiaintensiivisen teollisuuden vuoksi. Pienet kotitaloudet kylmässä ilmastossa kuluttavat paljon energiaa. Kotitalouksien pienuus johtuu kuitenkin pitkälti vähäisestä väestöstä. Alhainen väestönkasvu tulisi laskea maalle eduksi hiilijalanjäljen mittauksessa. Ehkä Afrikan johtajiakin saataisiin tällä kannustettua vastuulliseen väestöpolitiikkaan.
Asumista tulee kuitenkin muokata energiatehokkaammaksi, mutta myönteisin keinoin. Yhteisasumista ja monisukupolviasumista tulee kehittää ja kannustaa, jolloin yksinäisyyskin vähenee. Asuntokohtaisista saunoista tulee siirtyä yhteissaunoihin. Lisätään maalämpöä ja aurinkoenergiaa asuntojen lämmityksessä.
Energiaintensiivistä teollisuutta ei liene ilmaston kannalta järkevää karkottaa verotuksella Suomesta pois. Ydinvoiman ohella tarvitaan EU:n yhteisen hiilidioksidin talteenotto- ja varastointijärjestelmän kehittämistä tukineen. Hyödyttömistä yritystuista on siirryttävä yritysten ympäristötukiin.
Ulkomaankauppaa tulee hillitä liikenteen ilmastopäästöjen vuoksi. Asetetaan tuontitullit turhakkeille, kuten kiinalaiselle rihkamalle ja laitetaan "hiilivero" vielä päälle aiheutuneiden päästöjen mukaan. Palataan enemmän lokalisaatioon ja virkistävään omaan käsityöläisyyteen. Lentokuljetuksille säädetään lentovero.
Ilmastokokouksessa vaaditaan yhtälailla toimia niin teollisuus- kuin kehitysmailtakin. Kehitysmaille on mietittävä vihdoin maapallon kannalta kestäviä kehitysmalleja. Länsimainen kulutusyhteiskunta ei ole ihmisoikeus.
Kehitysmaiden väestönkasvu on saatava hallintaan. Ei auta, että kehitysmaissa hiilijalanjälki on pieni, jos jalanjälkiä on tiuhassa ja sen seurauksena maapallon väkiluku kasvaa puolellatoista miljoonalla viikossa.
Kehitysyhteistyön rahoitusta tulee siirtää ilmastohankkeisiin ja ympäristöteknologian vientiin. Ulkomaisen kehitysrahoituksen vähentyessä kehittyvät maat joutuvat ottamaan enemmän vastuuta omasta kehityksestään. Tarvitaan toimiva hallinto, jota voidaan edistää vaikka ulkomaisilla neuvonantajilla ja virkamiehillä, jotka uudistavat kehitysmaiden korruptoituneita ja muuten heikkoja systeemejä.
Perussuomalaista maahanmuuttopolitiikkaa kannattavan ympäristöaktiivin Eero Paloheimon ilmastohanke Afrikan kehitysmaanosassa on koota maailman armeijat yhteen istuttamaan puita Saharaan maapallon yhdeksi merkittävistä hiilinieluista. Käyhän allekirjoittamassa addressi hankkeen toteutumiseksi:
http://unite-the-armies.org/?fbclid=IwAR0h9fC78vyPnziNUhzbYaAlqzi1PHDeq-_Am-Z7y7nTvm_bEVi3jOvUhEw
Impivaaralaisuudelle on nyt tilausta.
Kun puhutaan ”kehitysmaista”, mielikuvat ja hiilijalanjäljet menevät mustaan Afrikkaan, vaikka ilmastoneuvotteluissa melkein kaikki maat ovat kehitysmaita. Suurimmat hiilijalanjäljet löytyvät UNFCCC:n kehitysmaista, kuten Katar, YAE, Kuvait, Oman, Brunei, Bahrain, Libya, Trininad ja Tobago, Turkmenistan…
Esim. ökyrikas Kuvait lupaa: avoid an increase in emissions above business-as-usual projections, conditional on international support. Siis ökyrikas Kuvait ei lupaa edes pysyä ennustetussa valtavassa päästöjen kasvussa eli BAU-käyrällä ilman ilmastorahoitusta.
”Kehitysmaat” vähentelevät itse määrittelemistään referenssiviivoistaan eli BAU:sta, jolloin saadaan helposti suuret prosentuaaliset vähennykset, vaikka päästöt kasvavat niin kuin tähänkin asti. Eli laitetaan ilman toimenpiteitä muka toteutuvat päästöt aivan poskettomasti yläkanttiin ja ennustettu talouskehitys yli-inhimillisen mainioksi ilman taantumia. Luvataan vähentää haluttu prosentti, jos saadaan kymmeniä miljardeja per kehitysmaa ”lisäistä” kehitysapua eli ns. ilmastorahoitusta (josta vähintään puolen tulee olla ”sopeutumiseen” eli ei mitenkään liittyä päästöjen vähentämiseen). Eli vaikka ”päästövähennys” toteutuisi täysimääräisesti, kehitysmaan päästöt kasvoivat aivan samalla trendillä kuin aikaisemminkin.
Kiinaa mollataan, että se suostui CO2:n osalta päästöjen kasvun lopettamiseen vuonna 2030. Mutta tällä Kiina on jo G20:n UNFCCC:n kehitysmaista edistyksellisin. Argentiinat, Saudi-Arabiat, Turkit, Etelä-Afrikat jne. aikovat jatkaa pitkälle yli 2030:n päästöjen kasvattamistaan. Etelä-Afrikka toimii mustan Afrikan puhemiehenä, mutta Etelä-Afrikan omat kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohti ovat yli EU:n keskiarvon ja alkavat olla Suomen tasolla eli noin 10 tonnia vuodessa (tilastot tulevat useita vuosia perässä, mutta Suomen päästöt ovat laskussa ja Etelä-Afrikan nousussa). Argentiina 8 tonnia, Turkki 6, Saudi-Arabia jo jotain 20 tonnia.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos, Riku! Olet hyvin perehtynyt aiheeseen! Maailmassa on tosiaan niin paljon ns. pahan akselia ja roistovaltioita, että olisikin naivia odottaa niiltä kiinnostusta päästöjen vähentämiseen. Tuollaisten maiden talouskehityksen tukemisesta täytyisikin sitten varmaan pidättäytyä kaikin tavoin, etteivät päästöt sitä myöten kasva.
Ilmeisesti tosiaan maiden päästöjä ja niiden vähennyksiä eivät pysty arvioimaan muut kuin maat itse, joten väitetyt vähennykset ovat hyvin epäluotettavaa tietoa valtaosassa maita. Mutta kai tähän ongelmaan voisi kehittää jonkun ratkaisun, joka edes vähän parantaisi tilannetta. Onkohan nyt minkäänlaisia kansainvälisiä tarkkailijoita tai tarkastajia asiassa?
Etelä-Afrikkaa ei kyllä saisi laittaa missään kansainvälisessä politiikassa keskeiseen asemaan. Siellähän on nyt taas apartheid, jossa tällä kertaa ovat valkoiset uhreina.
Ilmoita asiaton viesti
”Asetetaan tuontitullit turhakkeille, kuten kiinalaiselle rihkamalle ja laitetaan ”hiilivero” vielä päälle aiheutuneiden päästöjen mukaan.”
Kuka päättää, mikä on turhaa? Eli suunnitelmataloutta ja kauppasotaa haluat.
Automaatiotakin vastustat? Eli työn tehokkuus alas. Eläkkeet ja muut julkiset menot pitäisi sitten tietenkin sopeuttaa romahtaneeseen tuottavuuteen.
Eli olet kuin anti-keltaliivi, SUOMALAISTEN OSTOVOIMA ALAS!!!
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä esim. Pavlovin tarvehierarkiaa soveltaen voidaan asettaa objektiivinen luokittelu hyödykkeiden tarpeellisuuden suhteen :). Kyllä sinäkin tiedät, että nykyinen talousjärjestelmä, joka perustuu ihmisten yllyttämiseen kulutukseen sen itsensä vuoksi on maapallon kannalta kestämätöntä. Turhaa kulutusta on leikattava ja samalla siirryttävä yhä selkeämmin kierrätystalouteen.
En tiedä, mihin viittaat tuolla epäilyllä, että vastustan automaatiota, mutta en sitä tiedä vastustavani :). Päinvastoin; automaatio ja robotiikka saisivat mielellään olla vastaus huoltosuhdeongelmaan sen sijaan, että kuvitellaan kehitysmaista asutettavan väestön olevan vastaus tähän.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoituksestasi: ”Palataan … omaan käsityöläisyyteen”
Jos palaamme ”käsityöläisyyteen” valmistuksessa (ja siirrämme/pidämme valmistuksen Suomeen/Suomessa, kuten myös kirjoituksessasi halusit), tuottavuus romahtaa. Jos näiden kanssa samaan aikaan henkilö tai hänen edustamansa puolue valittaa myös esim. eläkeläisköyhyydestä ja haluaa heille lisää ostovoimaa, niin tilanne on ristiriitainen. Perussuomalaiset-puolueen edustajat ovat halunneet eläkeköyhyyteen helpotusta. Esim. joku eläkeläisaktivisti kysyi (tai en muista, saiko esitettyä kysymystä ennen kuin hänet vihdoin keskeytettiin tai oliko edes sellaista, toi pitkään ja hartaasti asiaansa esille) kysymyksen puheenjohtajakiertueella. Leena Meri on usein kertonut haluavansa parantaa pienituloisten eläkeläisten ostovoimaa jne. Ulkomaankauppa ja käsityön vastustus mahdollistaa pienituloisille eläkeläisille paremman ostovoiman.
Perussuomalaiset puolueena on vaatinut suomalaisten ostovoimaan parannusta. Nyt useat puolueen jäsenet ovat esittäneet kannanottoja, jotka toteutuessaan saisivat aikaan vakavan ”kauppasodan” ja taantuman Suomeen. ”Ulkomaankauppaa tulee hillitä”, ”tuontitullit”… Näillä ostovoima alenee.
”Hiilivuoto”- ja ”hiilitulli”-kysymykset ratkaistaan lopettamalla ”taistelu ilmastonmuutosta vastaan”.
Kehitysyhteistyön rahoitusta ei tule siirtää minnekään, vaan lopettaa kokonaan. Cotonoun sopimus pakottaa jokaisen EU-maan maksamaan sopimuskauden aikana tietyn summan AKT-maille. Siitä pitäisi päästä eroon. 73 900 000 euroa 2019 budjetissa Cotonoun sopimuksen takia. 2021-27 kaudelle esitetään 30 prosentin korotusta EU:n kehitysapuun, vaikka budjetti muuten pienenee, kun eräs suuri rahoittaja lähtee. Perussuomalaiset ensi vuoden vaihtoehtobudjetissaan esittivät vain 300 miljoonan euron leikkausta kehitysapuun, ei hyvä. Budjetin kohta ”varsinainen kehitysyhteistyö” on huonosti nimetty, koska sitten tietämättömät ja tarkoitushakuiset väittävät kehitysavun olevan vain tuon suuruinen. Muu oppositio haluaa lisätä tuohon kohtaan heti satoja miljoonia euroja lisää. Kun EU:n yhteisen kehitysrahoituksen osuus nousee, tuo budjetin kohta on entistä harhaanjohtavampi (myös esim. ”kehitysyhteistyön finanssisijoitukset” 130 miljoonaa euroa, tämä on kikka, jolla kierretään alijäämäsääntöjä, rahat on tarkoitettu menetettäviksi, takaisin saadut laitetaan uudestaan käyttöön). Aivan samanlaista varsinaista kehitysyhteistyötä sekin on. Mutta budjetissa valtiovarainministeriön hallinnonalalle piilotettuna.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä, ja todellakin, impivaaralaisuus on ilmastoystävällistä.
Tässä blogini aiheesta:
http://janikuusela11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2623…
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä, tarpeellisesti alleviivaava kirjoitus pitkään peräänkuulutetuista kolmesta vakavasta ongelmasta, jotka aiheutuvat vihreiden agendalla olevasta humanitaarisesta maahanmuuttopolitiikasta maapallolle, humanitaarisen maahanmuuton lähtömaille, sekä vastaanottaville maille!
Vaikka nämä asiat ovat varmaan jo lähes kaikille tuttuja, niin faktoja täytyy toistaa riittävän monta kertaa ja aivojen helposti sulatettavassa muodossa, jotta aivoratojen fiksaatiot murtuvat ja ajattelu loksahtaa uusille, oikeille urille 🙂
Ilmoita asiaton viesti