Takaisin asiaan Rajat ovat rakkautta - vastuussa jälkipolville, eduskuntaehdokas 2019!

Kehitysyhteistyö ei ratkaise siirtolaisongelmaa

Usein esitetään, että kehitysyhteistyö olisi tosiasiassa ainut tehokas keino ratkaista Afrikasta Eurooppaan suuntautuva siirtolaisongelma. Kuinka voidaan kuvitella, että länsimaat täysin ulkopuolisina maina voisivat ehkäistä Afrikan väestöräjähdyksen tässä vaiheessa, kun väestö Afrikassa tuplaantuu 30 vuodessa?

Länsimaiden ponnistelut Afrikassa ei voi olla ensisijainen keino vaikuttaa siirtolaisvirtoihin Afrikasta Eurooppaan. Ulkopuoliset maat pystyvät etenkin tässä vaiheessa vaikuttamaan hyvin rajallisesti Afrikan kehitykseen. Vastuu Afrikan maiden kehityksestä on ensisijaisesti itsenäisillä mailla itsellään.

Suomalaisten ja muiden maiden päättäjien velvollisuus on huolehtia ensisijaisesti omien maidensa asukkaiden turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Kaikki muut puolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta ovat laiminlyöneet tärkeimmän velvollisuutensa. Nämä ovat altistaneet maamme lapset aivan toisenlaisista oloista tulleiden miesten tekemälle seksuaaliselle väkivallalle, josta olemme joutuneet lukemaan uutisista Oulun tapausten johdosta. Tämän on uutisoitu olevan vasta jäävuoren huippu ja ilmiö on levittäytyneenä todennäköisesti myös muualla Suomessa. Joka päästää ketun kanatarhaan on syyllinen siinä, missä kettukin.

Suomalaisten turvallisuudesta ja hyvinvoinnin kestävyydestä huolehtiminen edellyttää rajavalvontaa matkustusasiakirjoineen jokaisen maahan pyrkivän kohdalla. Viime kädessä maata on turvattava vaikka muurein tai muunlaisin fyysisin estein strategisissa paikoissa, jos on tarpeen – kuten historiallisissa kaupunkivaltioissa konsanaan. Maamiinojen ottaminen uudelleen käyttöön etenkin Venäjän vastaisella rajalla olisi tietenkin kustannustehokkainta ja asiantuntijoiden mukaan järkevää. Asianmukainen maan puolus ei estä laillista muuttoliikettä tai kaupankäyntiä. Kuitenkin jo oikeanlaisella viestinnällä Afrikan suuntaan ja asianmukaisin rajakontrollein saadaan paljon aikaan.

Täällä päässä vaadittavat toimet ovat selvät suomalaisten ihmisoikeuksien turvaamiseksi. Entä sen toisen pään hoitaminen, josta ongelmat ovat lähtöisin? Afrikan kehittämisen ongelmina ovat ainakin yleisafrikkalainen mentaliteetti ja etninen hajanaisuus. Näille emme ulkopuolisina mahda suoraan mitään. Voimme kyllä pyrkiä vaikuttamaan afrikkalaiseen mentaliteettiin, mutta on monet kerrat todettu eri yhteyksissä, kuinka muutos kulttuurisissa ajattelutavoissa kestää yhteisöissä sukupolven tai useampia. Myönteisenä viime aikojen uutisena Afrikasta on onneksi se, että afrikkalaiset nuoret miehet eivät pidä enää monivaimoisuutta kuumana juttuna, vaan vähän jopa nolona.

Afrikan kuntoon laittamisessa on pari muutakin ongelmaa, sillä afrikkalaisten tulojen kasvaessa muuttovirtakin tutkitusti kasvaa, kun on rahaa matkalippuihin. Afrikan taloudellinen kehittäminen länsimaiseen malliin on myös ekologisesti kestämätöntä.

On toki oltava reilu kansainvälisissä sopimuksissa, kuten kansainvälisessä kaupassa ja oltava yhteistyössä muiden maailman maiden kanssa, mikäli ne eivät toimi siten, ettei yhteistyötä sovi tehdä. Tietotaitoa ja ympäristöteknologiaa kannattaa ainakin viedä edukkaasti kehitysmaihin ja edistää tyttöjen koulumenestystä. Auttamisen ehtona yleensä ottaen tulee olla voimakas väestöpolitiikka väestönkasvun hillitsemiseksi.

Afrikan kehittämisessä tarvitaan myös selkeää visiota, jotta kehitys olisi ekologisesti kestävää. Länsimaiden tulee miettiä joko yhdessä afrikkalaisten kanssa kestävää kehitysvisiota maanosalle tai sitten ilman heitä, jos Afrikan johtajat eivät vielä ymmärrä kestävän kehityksen päälle. Afrikan korruptoituneet johtajat, joille tärkeintä on monta autotallissa kiiltelevää urheiluautoa tuskin suostuvat maapallon kannalta kestävään kehitysvisioon omien maidensa kehittämisessä. Länsimaiden tulee kuitenkin auttaa Afrikkaa vain sellaisissa kehitysponnisteluissa, jotka edistävät Afrikan kestävää kehitystä.

Meilläkin on toki vielä paljon tehtävää kestävän kehityksen eteen. Turhaa kulutusta riittää karsittavaksi. Tuoreen uutisen mukaan suomalaisista varakkaimman kymmenyksen ilmastopäästöt ovat kaksi ja puolikertaiset köyhimpään kymmenesosaan verrattuna. Köyhin kymmenesosa täyttää jo Suomen ilmastotavoitteet.

Etupäässä länsimaiden ilmastopäästöt, mutta toisaalta kehitysmaiden kiivas väestönkasvu kuormittavat maapalloa. Suuremmat ilmastopäästömme johtuvat kuitenkin vain korkeammasta teknologiastamme. Afrikkakin olisi saastuttanut yhtä lailla – tai korruptoituneisuus huomioiden vielä pahemmin – jos afrikkalaiset päättäjät olisivat ryhtyneet jo tosissaan kehittämään maitaan omiensa suosimisen ja pröystäilyn sijaan.

Kuten lentokoneen turvallisuusohjeissakin neuvotaan; ensin on turvattava itsensä, jotta voi auttaa muita. Suomen rajoista, turvallisuudesta ja kaikinpuolisesta kestävästä kehityksestä on huolehdittava ensisijaisesti ja sitten autettava muita.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Ehdotatko tosissasi itärajan miinoittamista ja muurin rakentamista Tornion ja Haaparannan väliin sekä muualle Lappiin?

Käyttäjän hennakajava kuva
Henna Kajava

Meillä on ollut maamiinat käytössä maanpuolustuksessa ja asiantuntijoidenkin mukaan oli hölmöä luopua kustannustehokkaasta maanpuolustuskeinosta keinovalikossa. En ehdota tällä hetkellä muurin rakentamista, mutta miten voit epäillä, etten olisi tosissani asian suhteen tarpeen tullen, kun kerran USAssakin jo rakennetaan muuria?

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Pidän sinua fiksumpana kuin USA:n päättäjiä. Miten luulet Torniolaisten ja Lapin väestön Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa suhtautuvan kaavailemaasi muuriin? Se voi Espoossa vaikuttaa hyvältä ratkaisulta, mutta tuskin Lapissa..

Käyttäjän AnttiMikkonen1 kuva
Antti Mikkonen

Ai, rakennetaan? Siis ne muutama mallikappale mitkä pystytettiin Trumpin mieliksi? Eihän siellä mitään rahoitusta ole tuolle hankkeelle myönnetty, eikä taida Meksikokaan maksaa..

Eino Lehtinen

Henna katsoo tulevaisuuteen, mikä on synkkä jos lisääntymiselle ei tapahdu jotain.

Käyttäjän VilleHeiskanen kuva
Ville Heiskanen

Kestävä kehitys Afrikalle tarkoittaisi jonkin sortin saartoa saastuttavien teknologioiden kohdalla. Teollistuminen ja kaupunkien kasvu tulee vaatimaan lisää sähköntuotantoa ja millähän se tehdään maassa, jossa vierämöinti on vielä harvojen etuoikeus? Epäilen paljon saastuttavia tekniikoita. Monet kaupungit päästävät jätevetensä suodattamattomana lähijärviin, aivan kuin Neuvostoliitossa vielä parikymmentävuotta sitten. Askel Afrikan nykytilasta -> ympäristön huomioivaan teollisuus ja suurkaupunkielämään on todennäköisesti aivan liian suuri.

Pitäisi ehkä keskittyä väestökasvun hillitsemiseen, mutta miten sen voi tehdä, koska tätä oikeutta ei voida ottaa pois? Tuskin mitään on tehtävissä ja kaikki toimet ovat tavalla tai toisella huonoja. Euroopassa todennäköisesti odotetaan kunnes siirtolaispaine yltää hallitukset kaatavat rajat ja sitten laitetaan rajat kiinni ja suojelaan niitä armeijan voimin. Sitten Afrikkaa jää omilleen monella tapaa.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Länsimaiden ponnistelut Afrikassa ei voi olla ensisijainen keino vaikuttaa siirtolaisvirtoihin Afrikasta Eurooppaan."

Länsimaiden ponnistelut Afrikassa ovat pääasiallinen syy siirtolaisvirtojen syntymiselle. Parasta olisi poistua Afrikasta ja jättää afrikkalaiset rauhaan.

Yhteiskuntamme suuria valheita: Kehitysapu

Africa is not poor, we are stealing its wealth

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Miksi ylipäätään kehitysapua?

On kummallista, että Suomi, pienenä kansakuntana, on sijoittanut verovarojmme moniin kehitysaputarpeisiin.

Myöhemmin, olemme kuulleet, miten rahat ovat hyödyntäneet vain johtajia, jotka ovat rakentaneet itselleen hulppeita asuntoja ja nauttivat köyhän kansan kustannuksella ravintorikasta ruokaa samaan aikaan, kun autettavat näkevät nälkää.

Valvonta on puuttunut ja rahoja jakavat yhteisöjen työntekijät pitävät eniten huolta omasta palkastaan järjestönsä organisaatiossa.

On aika tunnustaa ja tiedostaa kehitysavun kohteisiin tarkoitettujen varojen oikeellisuus.

- - -

YK - yhdistyneet kansakunnat, on aikanaan ollut tarpeellinen järjestö.

Nyt, näyttää siltä, että maat, kuten Suomi, on YK:n kautta vastuullistettu kantamaan kyvyttömien Afrikan maiden selviytyminen.

Käyttäjän AaroKustaanheimo kuva
Aaro Kustaanheimo

Ovatko toiset edes ehdottaneet seuraavanlaisia keinoja väestönkasvun estämiseen?

Tehdään mielipidetiedusteluita Afrikassa, joissa kysyttäisiin ihmisiltä miksi te teette niin paljon lapsia. Jotta ongelma voitaisiin ratkaista, niin olisi syytä tietää asiasta paremmin.
Maksetaan väestönkasvusta kärsivissä maissa asuville nuorille naisille esimerkiksi 30 euroa kuukaudessa siitä, että eivät ole raskaana.
Opetetaan kurjuudessa eläville afrikkalaisille, että ei pitäisi tehdä lapsia kurjaan maailmaan.
Vaaditaan pakkoavioliittojen ja alaikäisten avioliittojen kieltoa Afrikkaan.

Perustetaan sellaisia itsenäisiä valtioita, joissa lastenteko on kokonaan kielletty.
Ne voisivat olla vain miehille tai vain naisille avoimia tai niissä estettäisiin lisääntyminen esimerkiksi asettamalla pääsyvaatimukseksi sterilisaatio.

Tarjotaan seksuaalivietin poistavia tai sitä oleellisesti heikentäviä aineita.
Kemiallisesti avustettu pidättyvyys saattaisi kelvata ehkäisymenetelmäksi joillekin sellaisille henkilöille, jotka eivät uskonnollisista syistä halua tavallisia ehkäisyvälineitä käyttää. Sellainen ehkäisy eroaisi tavallisista menetelmistä siinä, että se ei irrottaisi seksuaalista mielihyvää lisääntymisestä, jolloin se ei käsitykseni mukaan olisi esimerkiksi katolisen kirkon opin vastaista.

Käyttäjän TimoHietanen kuva
Timo Hietanen

Kehitysavusta puolet esim. Suomesta n 500 miljoonaa euroa vuosittain pitää
suunnata pääsääntöisesti väestönkasvua rajoittaviin toimiin. Kaikki muu on
puhdasta ajanhukkaa, näpertelyä ja perusongelman unohtamista.

Käyttäjän TimoHietanen kuva
Timo Hietanen

Kehitysavusta puolet esim. Suomesta n 500 miljoonaa euroa vuosittain pitää
suunnata pääsääntöisesti väestönkasvua rajoittaviin toimiin. Kaikki muu on
puhdasta ajanhukkaa, näpertelyä ja perusongelman unohtamista.

Käyttäjän anleng79 kuva
Leng An

Jo 70Luvulla (jopa aikaisemminki) Kiina tarjoasi Afrikalle lähes samankaltaisia kehitysapuja kuin Eurooppa Afrikalle nyt. Kiina totesi silloin että rahat menivät "pohjaton kaivoon!". He vaihtoivat nopeasti taktiikansa ja sitä taktiikkaa kutsutaan nykyään ns. "Uuskoloniasmiksi!".

Samanlaista taktiikkaa Deng teki Japanin kanssa 60/70 luvulla. Hyvinhän meni ja se auttoi Kiinan taloutta tähän asti.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset