Takaisin asiaan Rajat ovat rakkautta - vastuussa jälkipolville, eduskuntaehdokas 2019!

Kantasuomalaisia syrjitään ylioppilaskirjoituksissa!

  • Kantasuomalaisia syrjitään ylioppilaskirjoituksissa!

Kantasuomalaisia syrjitään ylioppilaskokeissa ja samalla korkeakouluihin haettaessa. Suomi toisena kielenä -kokeen ylioppilastutkinnossa suorittavat saavat kompensoitua tällä täysin paljon vaativamman äidinkielen kokeen. Suomi toisena kielenä -koe ylioppilaskirjoituksissa on tietenkin hyvin paljon helpompi kuin äidinkielen koe. Tästä huolimatta näistä saa yhtä paljon pisteitä korkeakouluhauissa.

Suomi toisena kielenä -kokeen saavat valita suomenkielen kokeen sijasta kaikki oppilaat, joilla vähintään toinen vanhemmista on maahanmuuttajataustainen. Vaikka ylioppilaskokeeseen osallistuja olisi siis syntynyt Suomessa, käynyt suomalaisen peruskoulun ja hänen kotikielensä olisi suomi, niin jos toinen vanhemmista on rekisteröity väestörekisteriin vieraskieliseksi, oppilas saa korvata äidinkielen kokeen paljon helpommalla kokeella. Tämä antaa vieraskielistä sukujuurta omaaville valtavan kilpailuedun kantasuomalaisiin nähden ylioppilaskirjoituksissa ja pyrittäessä korkeakouluihin tai muihin jatko-opintoihin.

Asian merkitys korostuu siinä, kun korkeakouluihin pyritään nykyään nimenomaan ylioppilastodistuksella. Korkeakouluihin haettaessa eri aineet katsotaan eriarvoisiksi hakijan pisteytyksissä. Äidinkielen kokeesta ja pitkästä matematiikasta saa eniten pisteitä ja muista vähemmän. Esimerkiksi jos hakee opiskelemaan kauppatieteitä, äidinkielen tai suomi toisena kielenä -kokeen magna cum laudesta saa seitsemän pistettä, samoin pitkästä matikasta. Sen sijaan pitkänkin kielen magnasta saa neljä pistettä, samoin lyhyestä matikasta. Muista aineista saakin enää kaksi pistettä kustakin.

Asia on äärimmäisen vakava etenkin, kun huomioidaan, että vuonna 2030 jo joka neljäs esimerkiksi espoolainen on vieraskielinen ja näillä uusilla pelisäännöillä nämä saavat erittäin merkittävää etua kantasuomalaisiin nuoriin verrattuna. Kokoomuslainen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on ideologialtaan stubbilainen suomalaisen hyvinvoinnin hävittäjä.

Suomi profiloituu maailmalla korkean teknologian maana, jonka väestö on pärjännyt pienuudestaan huolimatta laadukkaan koulujärjestelmänsä ja laadukkaan oppilasaineksensa ansiosta. Suomen hyvinvoinnin säilymisen edellytyksenä on, että korkean osaamisen perustana tunnetusti maailman kärkeä olleet oppimistulokset säilyvät.

Opetusministeriön ja Sanni Grahn-Laasosen resepteillä suomalainen osaaminen tulee heikkenemään, kun heikommat oppilaat tulevat valituiksi korkeakouluihin paremmin pärjäävien sijaan. Espoossa myös virkamiehet ovat ihmetelleet asiaa.

Ihmettelen, että onko tällainen suomalaisnuorten syrjiminen perustuslain mukaista?

 

Kirjoittaja on eduskuntavaaliehdokas Uudellamaalla, Espoon valtuustoryhmän 1. vpj., sekä opetuslautakunnan jäsen. Hän on julkaissut asiasta myös Youtube-videon: https://www.youtube.com/watch?v=c2sdJFL504o&t=120s

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (32 kommenttia)

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Ymmärtääkseni vanhemmat voivat vaapasti ilmoittautua ruotsinkielisiksi väestörekisteriin, niin sillähän asia on hoidettu.

Käyttäjän hennakajava kuva
Henna Kajava

Ruotsi ei ole vieras-, vaan toinen kotimainen kielemme.

Käyttäjän hennakajava kuva
Henna Kajava

Olet kuitenkin oikeilla jäljillä, sillä ilmeisesti väestörekisteritietoihin tämä kielisyys on melko helppoa muuttaa.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

80-luvulla mainostettiin Opelia termeillä lättkörd och okompicerad.

Svenska språket- lätt att lära sig, okomplicerad grammar.

Käyttäjän KaukoAalto kuva
Kauko Aalto

Onneksi syrjintä ei ole kohdistunut positiivisesti syrjittyihin, se ylittäisi kansainvälisen uutiskynnyksen.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Mä en ymmärrä miten tämä järjestelmä suomalaisia syrjisi. YO-tutkinnossahan pisterajat vaihtelevat vuosittain siten, että eri arvosanojen osuus on vakioitu. Tällä järjestelyllä kompensoidaan se, jos vaikkapa matematiikan koe on jonain vuonna erityisen vaikea, mutta sama periaate tietenkin koskee myös suomi toisena kielenä -tutkintoa.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Hehh ... Suomessa ikäsi asuneena voit päästä kilpailemaan pari vuotta Suomessa eläneen kanssa!

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Ei vaan Suomessa ikänsä asuneet kisaavat keskenään ja mamu-taustaiset keskenään.

Käyttäjän hennakajava kuva
Henna Kajava Vastaus kommenttiin #8

No ei! Tässä vielä kertaalleen selvennys: Suomi toisena kielenä -kokeella yo-kirjoituksissa korvataan äidinkielen koe täysimääräisesti. Se pisteytetään yhteneväisesti vaikeamman äidinkielen kokeen kanssa korkeakouluihin pyrittäessä. Siitä saa yhtä paljon pisteitä siis kuin äidinkielen kokeesta, vaikka se on paljon helpompi.

Ylioppilastutkintolautakunnan yleiset määräykset ja ohjeet ( 23.4.2018) kirjassa (löytyy netistä) todetaan, että opiskelija, jonka virallinen kieli on väestörekisterissä jokin muu kuin suomi tai ruotsi, on oikeutettu osallistumaan ”suomi toisena kielenä”- kokeeseen riippumatta siitä onko hän suorittanut lukiossa äidinkielen vai suomi toisena -kielenä opinnot.

Myös muu selvitys perheen vieraskielisyydestä riittää, jos vaikka suomi olisi ”vahingossa” merkitty väestörekisteriin äidinkieleksi.

Suomi toisena kielenä- kokeen suorittavatkin nykyisin lähes kaikki vieraskieliset ja muut vieraskieliset Suomessa syntyneet ja koko koulunsa käyneet, koska edut siitä ovat todella merkittävät.

Lisäksi vieraskieliset oppilaat voivat saada ylioppilaslautakunnan päätöksen mukaan yhdessä toisessa ylioppilaskirjoitusten kokeessa lopullisen arvosanan noston erityisesti vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen kokeessa, mutta myös tarvittaessa jopa matematiikan kokeessa, kun arvosana on riittävän lähellä ylempää arvosanaa. Korotus voidaan myöhemmin siirtää toiseen kokeeseen, jos se on kokelaan edun mukaista tai jos kokelas sitä itse toivoo. Ks : Vieraskieliset kokelaat, Ylioppilaslautakunnan määräys rehtoreille ja opettajille 26.8.2016, sivu 2. ( löytyy netistä).

Käyttäjän hennakajava kuva
Henna Kajava

Siis et ymmärrä sitä, että mitä epäreilua siinä on, että jos osa oppilaista saa kirjoittaa paljon helpomman kokeen vaikeamman kokeen sijaan? Eli vieraskieliset saavat kirjoittaa virallisen äidinkielen kokeen sijaan helpomman suomi toisena kielenä kokeen.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Kerrataanpa vielä.

Kantasuomalaisilla on äidinkielen yo-koe. Siinä paras 5% saa laudaturin, seuraavat 15% eximian jne

Mamu-taustaisilla on oma, helpompi kokeensa, jossa arvosteluperuste on sama: paras 5% laudatur jne.

Yliopistoon haettaessa eri ryhmien arvosanat ovat samanarvoiset.

Edelleen en löydä tuosta mitään kantasuomalaista sortavaa. Sensijaan mamu-taustaisille olisi epäreilua, jos kantasuomalainen saisi suorittaa hedän kokeensa.

Käyttäjän hennakajava kuva
Henna Kajava Vastaus kommenttiin #20

Kyllä tuo on epätasa-arvoista kohtelua, että maahanmuuttajataustaisten ei tarvitse kirjoittaa Suomen virallista äidinkielen koetta, vaikka olisivat syntyneet ja käyneet suomenkieliset päiväkodit ja koulut Suomessa. Hyvin suomea osaavat, joilla on vain juuria muualla voivat kokeilla, kummasta kokeesta saavat paremman arvosanan. Todennäköisesti tietenkin suomi toisena kielenä -kokeesta, koska siinä sarjassa on myös Suomeen kesken koulunkäynnin muuttaneita.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #23

Eivätköhän kaikki, jotka ovat tuohon helpompaan kokeeseen oikeutetut, käy suorittamassa sen. Joten ’valtava etu’ näyttäisi tarkoittavan, että osa porukasta saa kokeilla onneaan myös vaikeammassa kokeessa.

Varmaankin voidaan kyseenalaistaa, ovatko kriteerit helpompaan koevaihtoehtoon liian löperöt. Mutta jos näin on, niin siitähän kärsivät kantasuomalaisten sijaan ne maahanmuuttajat, joiden kielitaito on heikoin.

Käyttäjän hennakajava kuva
Henna Kajava Vastaus kommenttiin #20

Etenkään tällaisia erillisiä kokeita ei saisi missään tapauksessa hyväksyä samanarvoisina, vaan jos kirjoittaa suomi toisena kielenä -kokeen se täytyisi arvottaa vastaavasti kuin lyhyt matikka suhteessa pitkään.

Lisäksi ainakaan nykyisessä tilanteessa, jossa hyvin heterogeenisten vieraskielisten osuus on pk-seudulla huima ja kasvaa huikeaa vauhtia ei saisi korostaa äidinkielestä annettavia pisteitä.

Lisäksi korkeakouluihin täytyisi edelleen olla hyvät mahdollisuudet pyrkiä pelkillä pääsykokeilla, jotta tiettyjen alojen lahjakkuudet pääsevät opiskelemaan vahvuusalojaan, vaikka muissa aineissa eivät menestyisikään.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #25

”korkeakouluihin täytyisi edelleen olla hyvät mahdollisuudet pyrkiä pelkillä pääsykokeilla”

Tästä sentään samaa mieltä.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Mikäse kantasuomalainen muuten on? Siis kriteerit?

Käyttäjän hennakajava kuva
Henna Kajava

Jos molemmat vanhemmat ovat suomenkielisiä ja lapsi on rekisteröity suomenkieliseksi, hänellä ei ole oikeutta valita helppa suomi toisena kielenä koetta. Sen sijaan, jos lapsen toinen vanhempi ja lapsi on rekisteröity vieraskielisiksi nuori saa korvata helpolla kokeella virallisen äidinkielen kokeen. Ja saa siitä yhtä paljon pisteitä korkeakouluihin pyrittäessä kuin virallisen äidinkielen kokeen suorittamisesta.

Käyttäjän jussikangasluoma kuva
Jussi Kangasluoma
Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Ruotsinkielisten etu korkeakoulutukseen on todellinen ja näkyy myös tuloksissa.

Käyttäjän hennakajava kuva
Henna Kajava

Kyllä, mutta suomenruotsalaiset ovat pieni vähemmistö, joka valitettavasti on hupenemassa. Sen sijaan vieraskielisten merkitys kasvaa hurjaa vauhtia. V. 2030 jo joka neljäs espoolainen ja helsinkiläinen, sekä joka kolmas vantaalainen on vieraskielinen.

Käyttäjän ajjmikkola kuva
Jouko Mikkola

No ei heitä kyllä ikävä tule.

Käyttäjän jussikangasluoma kuva
Jussi Kangasluoma

"Suomi profiloituu maailmalla korkean teknologian maana, jonka väestö on pärjännyt pienuudestaan huolimatta laadukkaan koulujärjestelmänsä ja laadukkaan oppilasaineksensa ansiosta."

Onko mielestäsi Suomen etu, että ylioppilaskoe karsisi jatko-opinnoista lahjakkaita nuoria sen perusteella, että he eivät osaa suomea yhtä hyvin kuin kantasuomalaiset? Teknologian puolella ei taida olla suomen kielen hyvästä tasosta kovin paljon hyötyä maailmalla.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Sinun mielestäsi Suomessa syntyneen maahanmuuttajan lapsen pitää saada jonkunlainen etu kantasuomalaiseen lapseen nähden, koska maahanmuuttajien lapsilta ei voida vaatia samoja kriteerejä kuin kantasuomalaisilta lapsilta silloinkin kun he ovat käyneet läpi muuten täsmälleen samat opinnot lapsesta saakka.

Näet siis maahanmuuttajien lapset jotenkin tyhmempinä ja juurikin sen takia heille kuuluu mielestäsi tuollainen etuoikeus. Voisin jopa sanoa, että tuo kuulostaa hieman rasistiselta, mutta toki sinulla on oikeus olla rasistinen.

Käyttäjän jussikangasluoma kuva
Jussi Kangasluoma

Heidän pitää pärjätä muissa aineissa suomen kielellä muiden rinnalla. Jos he ovat tyhmempiä niin eivät pärjää niissä.

Pitääkö sinun mielestäsi esim. biokemian tai tietoliikennetekniikan opiskelijoista karsia pois ne, joiden äidinkieli ei ole Suomi vaikka he puhuisivat ihan ymmärrettävää suomea?

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen Vastaus kommenttiin #17

Valitettavasti kuten tiedät, niin rasisti ei ymmärrä miksi rasismi on pahasta. Siksi ei ole mitään järkeä yrittää selittää asiaa tuon yksinkertaisemmin. Jätän vain linkin, joka selventää asiaa ja joka toivottavasti tulee mieleen jossain tulevaisuudessa, kun olet valmis kohtaamaan asian.

https://www.washingtonpost.com/nation/2018/11/30/w...

Käyttäjän jussikangasluoma kuva
Jussi Kangasluoma Vastaus kommenttiin #21

Mitä tekemistä Petri tällä sinun vaahtoamisella on sen kanssa, että kirjoituksissa otetaan huomioon vieraskielisten mahdollisuus osoittaa pätevyytensä itse aineissa, sen sijaan, että estettäisiin suomenkielen kokeen kautta heitä etenemästä jatko-opintoihin?

Linkkaamasi artikkeli ei liity mitenkään käsiteltävään asiaan.

Käyttäjän hennakajava kuva
Henna Kajava

Kiitos, Petri; juuri näin. Sain tänään myös viestin eräältä asiaa tutkineelta naiselta, jossa on karmaisevaa lisätietoa muistakin piste-eduista, joita maahanmuuttajataustaiset saavat ylioppilaskokeissa:

"Ylioppilastutkintolautakunnan yleiset määräykset ja ohjeet ( 23.4.2018) kirjassa (löytyy netistä) todetaan, että opiskelija, jonka virallinen kieli on väestörekisterissä jokin muu kuin suomi tai ruotsi, on oikeutettu osallistumaan ”suomi toisena kielenä”- kokeeseen riippumatta siitä onko hän suorittanut lukiossa äidinkielen vai suomi toisena -kielenä opinnot. Myös muu selvitys perheen vieraskielisyydestä riittää, jos vaikka suomi olisi ”vahingossa” merkitty väestörekisteriin äidinkieleksi.

Suomi toisena kielenä -kokeen suorittavatkin nykyisin lähes kaikki vieraskieliset ja muut kaikki vieraskieliset Suomessa syntyneet ja koko koulunsa käyneet, koska edut siitä ovat todella merkittävät.

Lisäksi vieraskieliset oppilaat voivat saada ylioppilaslautakunnan päätöksen mukaan yhdessä toisessa ylioppilaskirjoitusten kokeessa lopullisen arvosanan noston erityisesti vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen kokeessa, mutta myös tarvittaessa jopa matematiikan kokeessa, kun arvosana on riittävän lähellä ylempää arvosanaa. Korotus voidaan myöhemmin siirtää toiseen kokeeseen, jos se on kokelaan edun mukaista tai jos kokelas sitä itse toivoo. Ks : Vieraskieliset kokelaat, Ylioppilaslautakunnan määräys rehtoreille ja opettajille 26.8.2016, sivu 2. ( löytyy netistä)."

Käyttäjän hennakajava kuva
Henna Kajava

Tuossahan sanottiin, että vaikka olisi syntynyt Suomessa ja käynyt suomalaisen peruskoulun alusta loppuun, niin saa kirjoittaa suomi toisena kielenä -kokeen. Eikö näiden oppilaiden tulisi mielestäsi osallistua viralliseen äidinkielen kokeeseen sen sijaan, että saavat takuulla parhaan arvosanan helposti suomi toisena kielenä -kokeesta! Jos on muodollisesti vieraskielinen, mutta todellisuudessa osaa suomea yhtä hyvin kuin muut, niin on todella törkeää antaa tällaisille oppilaille etua ja vielä merkittävää ylioppilaskirjoituksissa!

Lisäksi Suomessa on mahdollisuus suorittaa pian ylioppilaskirjoitukset englanniksi. Tämän tulisi riittää vaihtoehtona. Joko suomea tai englantia on osattava, jos haluaa menestyä Suomessa.

Toisaalta koko korkeakouluihin hakemisen uudistus, jossa pyritään ylioppilaspapereilla on mielestäni todella huono, koska siinä ei painotu hakijoiden erityislahjakkuus aloilla, joille he hakevat.

Käyttäjän jussikangasluoma kuva
Jussi Kangasluoma

En tunne ongelman laajuutta. Onko siis käynyt niin, että tällaisia Suomessa syntyneitä kirjoittajia on runsaasti?

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

No, jos Gaussin tasoitus toimii, nopeasti täyttyy hyötyjien lokero. Jos hyviä suomen kielen osaajia on paljon, vaatimustaso nousee.

Sen sijaan "toisen kotimaisen kielen" (ruotsinkielisille suomi) kokeessa ei tietääkseni suoriteta tasoitusta ... tämä oikeasti vääristää arvostelua: ruotsinkielisillä on paremmat paperit, enemmän L:iä ilman älliäkin. -- Tutki tämä!

Käyttäjän LeenaLauren kuva
Leena Lauren

Mielestäni täällä syntyneiten viraskielisten lapsille kuuluu se normikoe kuten suomalaisillekin. He ovat käyneet lastentarhasta ylioppilaaksi asti suomalaista koulua. En ymmärrä, miksi heille pitää antaa mahdollisuus tehdä sellainen koe, joka olisi tänne kesken kaiken muuttaneilla? Hehän eivät ole kesken kaiken muuttaneita, vaan syntyneitä täällä. Jos maahanmuuttaja saa täällä lapsen, niin tottahan lapsen pitää oppia suomenkieli kuten muittenkin.Vauvahan on vielä kielipuoli ja koko suomenkieli on hänelle avoinna. Turha epäreiluus pois ja sillä sipuli.

Käyttäjän jussikangasluoma kuva
Jussi Kangasluoma

En usko, että täällä syntyneet käyttävät tuota blogistin kuvaamaa mahdollisuutta hyväkseen. En ole kuullut, että se olisi mikään ongelma.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset